Humuspiirit
Humuspiiri on Humuskampanjan opintopiiri, josta saa tietoa hiilensidonnasta maaperään, maan mikrobistosta ja regeneraatiosta, maaperän elävyydestä.
Opintopiirin alussa on lyhyt alustus päivän teemasta. Jokaiseen teemaan saat etukäteistehtävän tai kysymyksen, jota pohtimalla pääset halutessasi virittäytymään opintopiiriin. Teemaa voit työstää miettimällä, piirtämällä, kirjoittamalla, jakamalla kokemuksiasi jne.
Kokemusten ja kysymysten jako tapahtuu opintopiirissä piiritekniikalla. Halutessasi voit lähettää teemaan ja sen etukäteistehtävään/kysymykseen liittyviä ajatuksiasi, kysymyksiäsi, kokemuksiasi jne. sähköpostilla osoitteeseen info@humuskampanja.fi
Humuspiiri tiistaina 10.02.2026 klo 18–20
Teemana hämähäkit – Opintopiiri elävästä maasta
Hämähäkkejä on kaikkialla -ulkona, sisällä, metsällä, aavikolla ja jopa veden alla. Hämähäkit kannattaa pitää elossa, sillä ne ovat hyödyllisiä kämppäkavereita syömällä niitä hyönteisiä, joita me ihmiset emme välttämättä halua koteihimme.
The Science of Nature -tiedelehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan hämähäkit syövät vuosittain arviolta 800 miljoonaa tonnia. Hämähäkit ovat tärkeitä luonnon tasapainon ylläpitäjiä: ilman niitä maailma hukkuisi hyönteisiin.
Kaikki hämähäkit eivät kudo seittejä. Jouksuhämähäkit juoksevat saaliin perässä. Hyppyhämähäkit hyppäävät saaliinsa selkään ja pistävät sen poskeensa.
Suomen hämähäkkityöryhmän mukaan vähemmän tutkittuja eliöryhmiä, joita hämähäkkieläimetkin ovat, vaivaa asiantuntijapula. Vuonna 2025 saikin suuri joukko suomalaisia hämähäkkejä uuden suomenkielisen nimen. Työryhmä toivoo, että uudet helpot ja kivat suomenkieliset nimet edesauttavat hämähäkki harrastusta ja tutkimusta. Kansalaishavainnoilla on suuri merkitys.
Hämähäkeistä tulee kertomaan luontokuvaaja Samuli Siltanen, joka on ollut pitkään kiinnostunut hämähäkeistä. Siltanen esittelee joka maanantai uuden hämähäkin instagram sivuillaan @monday_spider. Muine töikseen Siltanen pähkäilee maagisia numeroita ollen matematiikan professori.
Ilmoittaudu mukaan osoitteeseen info@humuskampanja.fi tai tule suoraan mukaan opintopiirin zoomiin osoitteesta:
https://us02web.zoom.us/j/87358116890?pwd=QmfHau8ZfiTHsok0rHkAtxQmKFXCqg.1
Tervetuloa!
Kuva: Samuli Siltanen
Piiritekniikka
Piirissä puheenvuoro on sillä, jolla on puhekeppi (voi olla tietysti mikä tahansa esine, joka on yhdessä sovittu) ja silloin puhujalla on täysi rauha kertoa muille mitä ajattelee. Piirissä toisten puheita ei keskeytetä eikä kesken puheenvuoron kommentoida. Omalla vuorolla on täysi rauha ja mahdollisuus kertoa omat ajatuksensa toisille. Kun henkilö on puhunut, hän ojentaa puhekepin seuraavalle. Näin vuoro kiertää ja ymmärrys keskustelussa olevasta asiasta lisääntyy, samalla kasvaa ymmärrys toisista ja erilaisista näkökulmista. On hyvä mainita, että puhekepin voi aina siirtää eteenpäin, jos ei itse koe tarvetta puhua.
Piirin hyödyt ovat laajat. Piirissä myös yhteisön hiljaiset tulevat kuulluiksi ja keskustelut muodostuvat usein syvällisiksi. Jokaista puhujaa kunnioitetaan ja kaikkien näkemysten ilmaiseminen on luvallista. Erityisesti kuuntelutaidot kehittyvät tämän menetelmän avulla. Piirin jäsenet oppivat tuntemaan toisensa vahvemmin. Luottamus vahvistuu ja yhteisöllisyys lisääntyy. Kun yhteisön jäsenet luottavat toisiinsa ja on turvallinen ilmapiiri, opitaan puhumaan sydämestä.
Piiritekniikkaa voi käyttää ihan konkreettisten asioiden parissa, suunnittelussa tai yhteisen näkemyksen rakentamisessa. Usein piiri on kutsuttu koolle, jonkin asian vuoksi. Muita tapoja ovat ns. tunnepiirit, joissa kuunnellaan ja jaetaan omia tunteita pintaa syvemmältä. Tunnepiireissä syntyy usein voimakkaita kokemuksia ja luottamusta toisia kohtaan. Piiritekniikkaa voi käyttää myös kahdenkeskisissä keskusteluissa. Parikeskustelusta tai parikuuntelusta (co-counceling, supporting listening) on tullut kansainvälinen liike.
Aikaisemmat humuspiirit
Humuspiiri on opintopiiri elävästä maasta ja yhdessä luomisesta
Syyskuusta maaliskuuhun joka kuun toisena tiistaina klo. 18–20 kokoonnumme Zoomin välityksellä opintopiiriin, jossa opimme ja jaamme kokemuksia elävästä maasta ja yhdessä luomisesta. Piirin alussa on 20–30 minuutin alustus, jonka jälkeen pohdimme illan teemaa pienryhmissä ja puramme kokemuksiamme. Alustajat ovat asiantuntijoita ja alan harrastajia.
2026
13.1.2026 Luontohyvinvointi
Luontohyvinvointi on kokonaisvaltaista. Se edistää henkistä, fyysistä sekä sosiaalisia hyvinvointia. Se on tasa-arvoista. Voimme kaikki nauttia siitä! Luontohyvinvointia saat esim. puutarhanhoidosta, luonnossa liikkumisesta tai vaan siellä olemisesta.
Luonnonvarakeskuksen tutkimus kertoo, että lähiluonto on kustannustehokkain tapa ihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Voit aloittaa 15 minuutista. Sekin jo palauttaa keskittymiskykyä. Luontoannostusta voit lisätä oman tarpeesi mukaan – yliannostusta et voi koskaan saada.
Luontohyvinvoinnin teemaa alustaa FT, biologi, luonto-ohjaaja ja terveysmetsäohjaaja Sirkka Heinimaa.
2025
14.1.2025 Terveen maaperän periaatteet
Noin 10.000 vuotta sitten jäätikkö jätti Suomen kunnaat. Se maa, jolla nyt kuljet on pääosin syntynyt viimeisimmän jääkauden aikana ja sen jälkeen.
Maaperä puhdistaa ja sääntelee vettä, sitoo hiiltä, ylläpitää monimuotoisuutta ja kierrättää ja varastoi ravinteita. Sen lisäksi se elättää meitä ja tarjoaa monia hedelmiä ja kirkkaanvärisiä kukkia.
Maaperän terveys on oleellista kaikille olennoille karhukaisesta karhuun, mutta mitkä ovat terveen maaperän periaatteet? Ja miten voimme ylläpitää ja parantaa maaperän elinvoimaa?
Humuskampanja valmistelee Terveen maaperän osaamismerkkiä, johon kootaan tietoa ja toimintaideoita terveen maaperän periaatteista. Tule mukaan jakamaan ajatuksiasi, kokemuksiasi ja tietojasi!
Teemaa alustaa puutarhuri Kimmo Englund, joka haluaa tuoda uudistavia käytäntöjä puutarhoihin ja siihen, miten suhtaudumme maaperään. Teemaa työstetään myös pienryhmissä.
Matokompostin perustaminen päiväkodissa lasten kanssa.
The Emerging Science of Animal Consciousness- konferenssissa 19.4.2024 julkistettiin New Yorkin julistus eläinten tietoisuudesta (https://sites.google.com/nyu.edu/nydeclaration/declaration…).
Julistuksen mukaan empiirinen todistusaineisto viittaa ainakin realistiseen mahdollisuuteen, että kaikilla selkärankaisilla (mukaan lukien matelijat, sammakkoeläimet ja kalat) ja monilla selkärangattomilla (mukaan lukien ainakin pääjalkaiset nilviäiset, kymmenjalkaiset äyriäiset ja hyönteiset) on tietoinen kokemus.
Miten eläinten tietoisuutta tutkitaan ja miten tietoisuus määritellään? Miten tietoisuus ilmenee? Mitä tietoa on ötököiden tietoisuudesta? Ja mitä vaikutuksia eläinten tietoisuuden tiedostamisesta on?
Näitä ja muitakin eläinten tietoisuuteen liittyviä teemoja alustaa filosofian tohtori, dosentti Emma Vitikainen Helsingin Yliopistosta. Emma Vitikainen on tutkinut mm. muurahaisia, haahkoja ja mangusteja ja lajien sosiaalisuuden evoluutiota.
Hiili on ihmisten, samoin kuin eläinten ja kasvien keskeinen rakennusaine ja sitä on kaikkialla missä on elämää. Kiitokset siis kaikille niille tähdille aikain alussa, joiden sisuksissa hiiltä on syntynyt kolmi-alfa -prosessilla!
Hiiliatomeilla on kyky sitoutua toisiinsa muodostaen pitkiä ketjuja ja renkaita. Hiiliatomit sitoutuvat myös muihin alkuaineisiin muodostaen miljoonia eri yhdisteitä.
Se mikä on yhdistynyt voi myös purkautua. Näin esim. oma hengityksemme irrottaa hiiltä kiinteästä aineesta, sitoo hiilen happeen ja kuljettaa sen ulos ja minnepä muualle kuin hiilen kiertoon.
Millainen on hiilen kiertokulku, jossa mekin olemme mukana? Hiili kiertää ilman, veden ja maaperän välillä, mutta miten? Mitä hiilenkierto tarkoittaa planeetallemme Maalle? Entä mikä on hiilinielu ja mitä hiilivarasto tarkoittaa?
Hiilen kierron teemaa alustaa tietokirjailija, astrobiologi Kirsi Lehto Turun yliopistosta, joka pohtii työssään elämän synnyn kysymyksiä. Kirsi Lehdon kirjoittama Astrobiologia. Elämän edellytyksiä etsimässä -kirja sai vuoden 2019 Vuoden tiedekirja -palkinnon.
Keravanjoen koulun viereen on perustettu syötävä metsäpuutarha. Se on yhteisöllinen oppimisympäristö ja villi viherkeidas. Visiona on paikka, jossa oppilaat, opettajat vanhemmat ja lähiasukkaat tutkivat yhdessä luonnon, ruoan ja hyvinvoinnin yhteyksiä ja paljon muuta. Puutarha tarjoaa tilan, jossa oppiminen tapahtuu käsillä, aisteilla ja suhteissa – ei vain kirjoista.
Metsäpuutarhan tavoitteena on vahvistaa lasten luontosuhdetta, lisätä ymmärrystä ekosysteemien toiminnasta ja tukea mielen sekä kehon hyvinvointia. Puutarha toimii elävänä laboratoriona ja rauhoittumisen paikkana – kutsuna ajatella, tuntea ja toimia maapallon kanssa, ei sitä vastaan.
Koulupuutarhat ovat osa kasvavaa liikettä, joka tuo kouluihin uudenlaista resilienssiä ja toivoa muuttuvassa maailmassa.
Koulupuutarha teemaa alustaa Dóra Hietavirta, yhteisöpedagogi, joka joka on ollut mukana Keravanjoen koulun metsäpuutarhan perustamisessa alkaen puutarhan ideasta ja suunnittelusta sen perustamiseen.
2024
12.3.2024 Ympäristötunteiden kanssa eläminen
Monenlaisia tunteita liittyy sekä ylipäätään luontosuhteeseen että ympäristökysymyksiin. Tässä sessiossa tutkija Panu Pihkala kertoo yleisistä ympäristötunteista ja tavoista kohdata niitä rakentavasti. Keskusteluissa pohditaan aihetta etenkin maaperän näkökulmasta. Dosentti ja tietokirjailija Panu Pihkala tutkii työkseen ympäristötunteita ja ohjaa erilaisia työskentelyjä aiheeseen liittyen.
9.4.2024 Äiti Maan henkisiä ja kosmisia opetuksia
Rainbow Eagle on Okla-Choctaw intiaani, joka on kirjoittanut kirjoja Amerikan alkuperäiskansojen henkisistä opetuksista. Kirjojen kirjoittamisen lisäksi hän opettaa alkuperäiskansojen maailmankuvaa.
Rainbow Eagle tulee jakamaan paljon tietoa Äiti Maan henkisistä opetuksista zoomeissa, sähköpostitse ja YouTubessa suomalaisille (käännöksen kanssa). Hänen visionsa on nähtävillä YouTubessa Rainbow Eagle’s vision (vain kuvina ilman ääntä) ja Rainbow Eagle Native American Personal Vision & Life Purpose.
Rainbow Eaglen alustus aiheesta on englanniksi ja se tulkataan suomeksi.
10.9.2024 Elonkorjuu
Mitä kompostoinnissa tapahtuu? Miksi aines muuttaa muotoaan jostain, jota pidämme jätteenä, joksikin, joka on arvokasta maanparannusainetta? Ensi tiistain Humuspiirissä keskustelemme kompostoinnista yleisellä tasolla. Mitä on hyvä ottaa huomioon kompostoidessa? Mitä prosessissa oikein tapahtuu?
Alustuksen pitää Kimmo Englund, jolla on takanaan niin onnistumisia kuin lukuisia epäonnistumisia kompostoinnissa.
Olisiko puutarhoja ilman ötököitä? Olisiko meillä ruokaa ilman ötököitä?
Nyt kurkistetaan puutarhan pienempien liikkujien elämään. Ötökät osallistuvat ekosysteemien toimintaan tiiviisti ja monipuolisesti. Mitä ötököitä puutarhojen maaperästä ja komposteista löytyy? Kuinka pitkä on ötökän elämä ja mitä sen kuluessa ehtii tapahtua? Millaisia vuorovaikutuksia niillä on kasvien kanssa, ja mitä kaikkea ne maaperässä puuhaavat?
Jari Haimi Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitokselta kertoo millaisia eläimiä ötökät ovat ja mitkä tekijät vaikuttavat olennaisesti niiden elämään. Jari toimii vanhempana yliopiston lehtorina ja hänen erikoisalaansa ovat maaperän hajottajat ja hajotustoiminta sekä laajasti kaikenlaiset selkärangattomat eläimet.
10.12.2024 Aurinko ja fotosynteesi
Aurinko syntyi tähtienvälisestä kaasusta, joka muodostui palloksi. Se syttyi noin 4,6 miljardia vuotta sitten. Ehkä jo 3,5 miljardia vuotta sitten tapahtui jotain, joka synnytti uudenlaisen auringonvaloa kemialliseksi energiaksi sitovan prosessin, yhteyttämisen.
Fotosynteesi on tehnyt mahdolliseksi monimutkaisen elämän ilmestymisen planeetalle. Sinä ja minä ja suuri joukko maaperän päällä liikkuvia ja maaperässä eläviä olentoja olemme toisenvaraisia olentoja. Kasvien yhteyttämisen tuotteet ruokkivat meidät.
Tiedetäänkö, miten fotosynteesi on syntynyt? Entä mitä tässä monimutkaisessa prosessissa tapahtuu? Yhteyttävätkö ainoastaan vihreät kasvit? Ja miksi fotosynteesiä tutkitaan tällä hetkellä?
Näihin kysymyksiin ja muihinkin vastaa dosentti Esa Tyystjärvi Turun yliopiston Bioteknologian laitoksen molekulaarisen kasvibiologian osastolta. Esan tutkimuksen pääaiheena ovat olleet fotosynteesin valoreaktiot ja niihin liittyvät epätasapainotilat.
2023
Terra Preta viittaa alun perin Amazonasin alueen alkuperäiskansojen keskuudessa käytössä olleisiin maanparannusmenetelmiin, joilla puuhiilen avulla saatiin maaperän humus lisääntymään hyvin voimakkaasti. Amazonasin kansat saivat luotua runsaasti uutta pysyvää multamaata vähemmän hedelmällisille ja aavikoituneille alueille sekoittamalla maahan tiettyjä määriä puuhiiltä, kompostimateriaaleja ja ruukunsirpaleita.
Tuhoutuneiden kulttuurien jäljiltä on edelleen olemassa valtavan suuria jätekasoja, jotka ovat suurelta osin eloperäistä hiiltä. Asiaan liittyy kuitenkin ratkaisemattomia kysymyksiä, sillä puuhiilen lisääminen maaperään ei automaattisesti käynnistä massiivista eloperäisen hiilen kertymistä maahan.
Minkälaisia ihmissuhteita haluat luoda maanparantamisen kautta? Mikä maanparantamisessa innostaa ja haastaa sinua? Minkä takia parannat maata?
Näitä kysymyksiä voi pohtia ennakkotehtävänä seuraavan kerran Humuspiiriin, jonka aiheena on Holistic Management. Kokonaisvaltaisena tilanpitona suomeksi tunnettu viitekehys on luotu maanviljelijöille, mutta tarjoaa useita oivalluksia ja työkaluja keille tahansa elävien systeemien kanssa toimiville, eli kaikille maanparantajille!
Perustava oivallus on, että niin maaperä kuin ihmisyhteisöt on komplekseja systeemejä verrattuna monimutkaisiin (complicated) systeemeihin. Mitä tämä tarkoittaa? Ja miten ekosysteemiprosessit ja elämänlaatua koskevat kysymykset (kuten yllä esitetyt) auttavat meitä toimimaan kokonaisuuden kannalta parhaalla tavalla?
Lisää teemasta löydät täältä:
https://en.wikipedia.org/…/Holistic_management_(agriculture)
https://savory.global/holistic-management/
Tervetuloa mukaan kuuntelemaan ja keskustelemaan!
Teemaa alustaa puutarhuri Kimmo Englund, joka haluaa tuoda regeneratiivisia käytäntöjä puutarhoihin ja siihen, miten suhtaudumme maaperään.
10.10.2023 Syystoimet puutarhassa
Syksy on tullut ja puutarhoissa tehdään valmisteluja talven ja seuraavan kasvukauden varalle. Humuspiirissä keskustellaan tällä kertaa puutarhan syystoimista ja siitä miten elävä maa huomioidaan parhaiten.
Hortonomi, metsäpuutarhakouluttaja ja maanpalvelija Ulla-Maija Takkunen Kylänpään kotitilalta kertoo mitä puutarhassa on hyvä huomioida, tehdä tai olla tekemättä syksyllä. Puheenvuoron näkökulma on maan ja ekosysteemin hyvinvoinnissa.
2022
Puutarhuri, yrittäjä, Kimmo Englund kertoi uudistavasta viljelystä, maaperästä ja regeneraatiosta. Opimme maaperän koostumuksesta, sekä kasvien ja maaperän kiehtovasta vuorovaikutuksesta. Terveen maaperän periaatteisiin kuuluu luonnon prosessien jäljittely, häirinnän minimointi, maan pinnan suojelu katteilla, monimuotoisuus (maanpäällä tarkoittaa maan alla). Elävä juuristo edistää hiilen varastointia, eläinvaikutus silloin kun mahdollista.
8.2.2022 Maaperän ravintoverkko
Puutarhuri, yrittäjä, Kimmo Englund kertoi maaperän ravintoverkosta ja sen ominaisuuksista. Ravintoverkko koostuu monitahoisessa vuorovaikutuksessa vaikuttaviin eliöihin, joihin kuuluu kasvit, hajottajat, kuten bakteerit, sekä mikrobit, saalistajat ja alkueliöt. Terve ravintoverkko kierrättää ravinteita kasveille käytettävissä olevaan muotoon, pidättää ravinteet maaperässä, ehkäisee tauteja, parantaa maaperän rakennetta ja hajottaa myrkkyjä.
Siru Kuusela, ympäristökasvatuksen kouluttaja ym. kertoi alkuperäiskansojen suhteesta luontoon ja maaemoon, ja mitä voimme oppia siitä. Maailmankaikkeus mielletään tietoisena olentona, jota luonnehtii harmonia. Maa on elävä ja olemme osia sitä. Joidenkin alkuperäiskansojen perinteeseen on tallentunut muistoja tarinoista kulta-ajasta, maapallosta puutarhaplaneettana, jolle on ominaista elävä ja kunnioittava suhde kaikkien olentojen välillä. Omaa suhdetta luontoon voi ravita tutkia luonnon rytmiä huolella ja tämän perusteella toimia kunnioittavasti ja häiritsemättä.
12.4.2022 Maanparannuskalenteri
Pirkko Okkonen Biodynaamisesta yhdistyksestä antoi hyviä neuvoja maanparannuskalenterin laatimiseen. Keskusteltiin vuoden kierrosta maanhoidon, humuksenmuodostamisen ja moninaisuuden näkökulmasta. Keräämällä yhdessä aineistoa kalenteria varten saadaan koottua tietopankkia askeleista, jotka johtavat uudistavaan viljelyyn. Käytiin läpi keinoja maanparantamiseen ja monimuotoisuuden lisäämiseen. Siinä omista muistiinpanoista hyötyä, kun uusi kausi alkaa: mitä virheitä tein ja missä onnistuin, opinko jotain uutta? Mitä tulee huomioida, kun teen tehdä maanparannus ja viljelyssuunnitelman.
28.9.2022 Maan sähköisyys ja maadoitus
Tiesitkö, että maassa on sähköä? Mitä? Sähköä! Ei ensiksi olisi tullut mieleeni ajatellessani maaperää. Mitä sähkö maassa tekee?
Maaperätutkijat kertovat, että maan sähköisyys mahdollistaa fotosynteesin ohella toisen tärkeimmän prosessin maapallolla: maaperän kationinvaihdon.
Kasvit käyttävät monia alkuaineita kasvuunsa, joista osa on välttämättömiä niille. Ravinteita varastoituu maahan ja varastoista kasvit käyttävät niitä. Tämä on kationinvaihtoa, koska monet ravinteet ovat positiivisesti varautuneita eli kationeita.
Entä vaikuttaako maaperän miinusmerkkinen sähkövaraus myös meihin ihmisiin? Maadoittuminen – oleminen yhteydessä maahan jalkojen ja käsien kautta – poistaa tutkimusten mukaan tulehdusten syitä, lievittää kroonista kipua ja laukaisee lihasjännityksiä.
Maan sähköisyydestä alustaa väitöskirjatutkija Kenneth Peltokangas Helsingin Yliopistolta. Hän tutkii maanparannusaineiden (komposti, biohiili) vaikutusta maaperän rakenteeseen ja kasvihuonekaasujen tuotantoon.
Maadoittumisesta alustaa Siru Kuusela, joka opiskelee ihmisyyttä luontosuhteen kautta. Hän asuu Keuruun Ekokylässä ja tekee metsäpuutarhoja.
Tule kuulemaan ja pohtimaan miten kasvit saavat ravinteita maaperästä. Mietitään myös yhdessä mitä maaperän sähköisyys ihmiskeholle merkitsee.
6.11.2022 Siilit ja suotuisa elinympäristö
Siilit harvinaistuvat Suomessa. Niille sopivat elinympäristöt ovat vähentyneet. Nämä monipuolisen ravintoverkon isoimmat jäsenet tarvitsevat nekin, samoin kuin pienemmät ravintoverkon toimijat, suojaa, vettä ja ravintoa.
Syksyn kylmä etenee ja siilien kriittiset ajat lähestyvät. Miten voimme nyt lokakuussa auttaa siilejä talvehtimaan? Entä millainen on monimuotoinen puutarha, jossa on varattuna tilaa myös siileille?
Siileistä ja niille suotuisasta elinpiirista alustaa Maarit Tallila-Murphy, joka on luonnonläheisessä ja runsaassa puutarhassa ruokkinut, avittanut ja tarkkaillut erilaisia hurmaavia siilipersoonia erinäisten vuosien ajan.
Kompostit ovat olleet osa Maaritin puutarhan kiertoa jo isoäidin ajoilta, ja puutarhainnostuskin on samaa perua. Maaritilla on hortonomitutkinto ulkomailla asustellessa (Pohjois-Kaliforniasta, vähän erilaisesta ympärivuotisesta puutarhurointinäkökulmasta).
Tule kuulemaan millainen on siilin elintaival ja pohtimaan miten lähiympäristösi voisi muuttua siilienkin tarpeet huomioivaksi monimuotoiseksi ympäristöksi, jossa muunlajisten on hyvä elellä kanssasi.
pH ja sen merkitys ravinteiden sitoutumiseen
Nyt on tarve saada simppelit perusasiat selville pH:sta. Hapan maku tuo mieleen karpalot ja maustamattoman jogurtin. Mmm…. nautinnollista! kun makuun oppii!
Kemian kannalta happamuus ja emäksisyys ovat vetyionien liikettä. Vety on maailmankaikkeuden yleisin alkuaine. Mitä enemmän maassa on vetyioneja, sitä happamamman sanotaan maaperän olevan.
Miten happamuus vaikuttaa kasveihin ja eliöihin? Entä mihin muuhun happamuus vaikuttaa?
Koska maaperä on hapanta? Miksi eri kasvit viihtyvät happamuudeltaan erilaisissa ympäristöissä?
Miten happamuutta ja emäksisyyttä voidaan mitata? Onko olemassa optimaalinen pH taso maaperän kannalta? Entä mikä on kasvien osuus oman elinympäristönsä pH:n luojana ja mitkä tekijä vaikuttavat siihen, että pH nousee tai laskee?
Maaperän kemiasta alustaa Hanna Keränen, joka luennoi aiheesta biokemistin ja harrasteluomupuutarhurin näkökulmasta. Hanna harrastaa myös hapattavia prosesseja keittiössä.