Keittiökompostointi

Ruoantähteiden kompostointi

Mistä aloitan?

Kun aloitat keittiökompostoinnin, tee kompostointi-ilmoitusjätehuoltoviranomaiselle. Ilmoitus täytyy tehdä kahden kuukauden kuluessa kompostoinnin aloittamisesta. Jos lopetat kompostoinnin, ilmoita siitä myös kahden kuukauden sisällä.

Biojätteen kompostointiin tarvitset haittaeläinsuojatun, lämpöeristetyn ja ilmastoidun kompostorin. Voit ostaa kompostorin tai tehdä sen itse, kunhan se täyttää nämä vaatimukset. Haittaeläinsuoja estää jyrsijöiden ja muiden eläinten pääsyn kompostiin. Lämpöeristys pitää kompostoinnin käynnissä myös talvipakkasilla. Hyvä ilmastointi varmistaa hapelliset olosuhteet, jolloin biojäte kompostoituu eikä ala mädäntyä.

 

Mihin sijoittaa kompostori?

Sijoita kompostori paikkaan, johon pääsee helposti kulkemaan. Kun kompostori on kulkureitin varrella, sitä tulee ylläpidettyä paremmin. Kompostorin ympärillä on hyvä olla tilaa kuivikeastialle ja kompostin muille työkaluille. Kompostin voi tyhjentää suoraan kottikärryihin, joka helpottaa työtä. Jos käytät jälkikompostointiin puutarhakompostia, sijoita kompostorit lähelle toisiaan.

Komposti voi olla sisällä, katoksessa tai ulkona. Kompostista valuu suotonestettä, joten jos se on sisällä tai kovalla alustalla, valitse malli, josta nesteen voi kerätä. Suotonesteen voi ohjata letkulla kanisteriin ja käyttää puutarhassa lannoitteena, kunhan muistaa laimentaa sen vedellä. Huolehdi myös ilmanvaihdosta, sillä kompostointi tuottaa kaasuja, jotka pitää johtaa ulos.

 

Minkä kokoinen kompostori?

Keittiökompostorin koko kannattaa valita kotitalouden koon ja biojätteen määrän mukaan. Esimerkiksi nelihenkinen perhe tuottaa yleensä enemmän jätettä kuin yksin asuva. Myös ruokailutottumukset vaikuttavat: jos kotona kokataan ja syödään paljon, biojätettä kertyy enemmän kuin jos aterioi usein kodin ulkopuolella. Arvioi kompostorin koko oman arjen mukaan.

Tarvitset: 

• Biojäteastia keittiöön ruuantähteiden keräämistä varten (1–5 litraa)
• Kannellinen astia kuivikkeelle kompostorin viereen
• Kuiviketta
• Kauha kuivikkeen annosteluun
• Möyhennin
• Kauha, lasta tai lapio kompostin tyhjentämiseen
• Kompostiherätettä
• Jälkikompostointiin sopiva kompostori, puutarhakomposti tai matokomposti

HSY suosittelee kompostorin valinnassa seuraavia kokoja :

Asukasmäärä	Kompostorin tilavuus, litraa
2-5	105-250
6-9	250-400
10-24	400-1000
25-49	1000-1500

 

Eri ainekset

Keittiökompostiin voi laittaa lähes kaikki ruuantähteet: vihannesten kuoret, viljatuotteet, hedelmien jämät, eläinperäiset jätteet, rasvat, talouspaperit sekä kahvinporot suodatinpusseineen. Ainekset jaetaan usein karkeasti vihreisiin ja ruskeisiin.

Vihreät ainekset sisältävät paljon typpeä ja niillä on matala hiili-typpisuhde (C:N). Tällaisia ovat vihreät kasvinosat, vihannesjäte, kalanperkeet, kahvinporot ja banaaninkuoret. Vaikka kahvinporot ovat väriltään ruskeita, ne lasketaan vihreiksi niiden korkean typpipitoisuuden vuoksi. Väreittäin erottelu toimii parhaiten puutarha-ainesten kanssa, jossa typpipitoiset kasvinosat ovat vihreää ainesta ja hiilipitoiset puuperäiset ainekset ovat ruskeaa.  

Tavoitteena on, että keittiökompostin C:N-suhde on noin 25–40:1. Tämä pitää kompostin lämpötilan sopivana ja sitoo typen, jolloin se ei muutu ammoniakiksi. Alla oleva taulukko antaa viitteitä eri ainesten C:N-suhteista. Koska lukemat vaihtelevat lähteistä riippuen, tarkkoja lukuja on vaikea antaa.

Aines	C:N	Vihreä / ruskea
Kalanroippeet	2,5–5 : 1	vihreä
Ruohosilppu	10–25 : 1	vihreä
Hiukset / karva	10 : 1	vihreä
Vihannesjäte	11–19 : 1	vihreä
Banaaninkuoret	30–32 : 1	vihreä
Kahvinporot	20–25 : 1	vihreä
Puuntuhka	25 : 1	vihreä
Pudonneet lehdet	40–80 : 1	ruskean puolella
Talouspaperi	70–110 : 1	ruskea
Kartonki	350–550 : 1	ruskea
Puunkuori	200–500 : 1	ruskea
Puuhake	450–800 : 1	ruskea
Risut	500 : 1	ruskea

Keittiökompostin perustaminen

Kompostin aloitus on helpointa lämpimällä säällä, koska silloin ei tarvitse huolehtia jäätymisestä.

1. Vie kompostori paikalleen.
   
2. Sijoita kuivikeastia niin, että siitä on helppo lisätä kuiviketta kompostiin.
   
3. Laita astiaan kuiviketta. Pidä huolta että talvisin kuivike on erittäin kuivaa, jotta se ei jäädy.
   
4. Jos kompostiheräte on kuivaa, sitä voi pitää samassa astiassa kuivikkeen kanssa suojattuna säältä.
   
5. Laita työkalut, kuten möyhennin ja lapio, kompostorin lähelle.

Valmistele myös keittiön biojäteastia. Sijoita se paikkaan, josta se on helppo ottaa käyttöön, esimerkiksi lavuaarin alle tai jääkaappiin. Astian pohjalle kannattaa laittaa talouspaperi, joka helpottaa puhtaanapitoa.

 

Kompostorin käyttö

Lue kompostorin ohjeet ennen aloitusta. Usein kompostorin pohjalle laitetaan 5–10 cm kuivikeainetta. Lisää biojäte kuivikkeen päälle ja peitä se uudella kerroksella kuiviketta. Kuivikkeen määrä riippuu kuivikkeen ja biojätteen kosteudesta, sekä typpipitoisuudesta. Alussa komposti on yleensä kuiva, joten kuivikkeen tarve on pieni. Seuraa kompostin kosteutta: jos puristettaessa kourallisesta valuu muutama tippa nestettä, kosteustaso on hyvä.

 

Keittiökompostin hoitaminen

Kompostia on helpompi hoitaa, kun lisäät jätettä säännöllisesti. Lisää biojätettä muutaman päivän välein. Pienemmät erät, kuten litra tai kaksi, kompostoituvat tasaisemmin kuin suuret määrät kerralla. Näin huomaat myös mahdolliset ongelmat ja voit reagoida niihin ajoissa.

 

Kun lisäät jätettä, tarkkaile seuraavia asioita:

Lämpötila: Useissa kompostoreissa on lämpömittari. Jos ei ole, voit hankkia kompostilämpömittarin ja työntää sen keskelle massaa. Kun kompostissa on biomassaa vähintään 40 litraa, sen pitäisi lämmetä yli 30 asteeseen, mielellään noin 50 asteeseen.

Haju: Hyvin toimiva, hapellinen komposti ei yleensä haise pahalta. Jos haju on voimakas tai epämiellyttävä, tarkista kompostin hapensaanti.

Kosteus: Mikäli komposti ei käy liian kuumana, ota noin 20 cm syvyydestä kourallinen massaa, purista sitä nyrkissä ja katso, paljonko nestettä valuu. Kosteus on sopiva, kun nyrkistä tippuu muutama pisara nestettä.

Ulkonäkö: Tarkkaile pintaa. Näkyykö pinnalla valkoista tai värikästä hometta? Jos olosuhteet kompostissa ovat sopivat, siellä voi näkyä myös muita eliöitä, kuten lieroja, muurahaisia tai kärpäsiä.

Talvella komposti voi jäätyä. Se ei vahingoita kompostia pysyvästi, ja toiminta jatkuu sään lämmetessä.

On helpompaa hoitaa kompostia, kun seuraat muutamia perusperiaatteita.

• Korjaa ongelmat heti, kun ne ilmestyvät.
  
• Seuraa kompostia tiiviisti muutosten jälkeen. Tarkista tilanne päivittäin, kunnes ongelma poistuu.

 

1. Matala lämpötila

Jos lämpötila on alle 30 °C ja biomassaa on tarpeeksi, komposti ei käy kunnolla.

• Komposti on voinut ensin käydä kuumana ja jäähtyä, kun helposti hajoavat ravinteet loppuivat. Tällöin kompostia kannattaa tyhjentää ennen uuden jätteen lisäämistä.
  
• Komposti voi olla liian kuivaa. Lisää vettä ja kompostiherätettä, kunnes kosteus on sopiva.

 

2. Paha haju

Paha haju kertoo usein hapettomasta kompostista. Hajut johtuvat usein siitä, että kuiviketta on liian vähän biojätteeseen verrattuna. Lisää kuivikkeen määrää jatkossa ja möyhennä aina, kun lisäät jätettä.

• Avaa ilmastointiluukut kokonaan.
  
• Jos komposti on märkä, lisää kuiviketta.
  
• Sekoita kasaa möyhentimellä syvältä, jotta kuivike leviää tasaisesti.
  
• Tarkista muutaman päivän päästä, onko tilanne parantunut.

3. Liian kuiva tai märkä komposti

• Jos komposti on liian kuiva, lisää vettä ja kompostiherätettä (katso kohta 1).
  
• Jos komposti on liian märkä, lisää kuiviketta ja möyhennä (katso kohta 2).

 

4. Home pinnalla

• Jos kompostin pinnalle ilmestyy hometta, mutta muut olosuhteet ovat kunnossa, ripottele pinnalle hieman kuiviketta. 
• Homeet, bakteerit ja sienet ovat hajottajia, jotka kuuluvat kompostiin eivätkä vahingoita sitä. Ne voivat kuitenkin houkutella kompostille epäsuotuisia eliöitä. Tämän takia pinnalle on hyvä ripotella kuiviketta.

 

5. Muut kompostin eliöt

• Jos kompostissa näkyy muurahaisia, komposti on usein liian kuiva. Kauho muurahaiset ja mahdolliset toukat pois ja kastele komposti. Seuraa tilannetta ja vähennä tarvittaessa kuivikkeen määrää.
• Pieni määrä kärpäsiä ei haittaa kompostointia. Jos niitä on paljon, pinnalla on todennäköisesti helposti saatavilla olevaa ruokaa, kuten näkyvää keittiöjätettä. Peitä pinta kuivikkeella ja tarkkaile, väheneekö kärpästen määrä.
• Kompostilierot ilmestyvät yleensä, kun lämpötila kompostissa laskee. Ne auttavat jälkikompostoinnissa. Voit myös siirtää puolivalmista keittiökompostia matokompostiin jatkokäsittelyyn. Lierot eivät vahingoita kompostia ja siirtyvät usein pois, kun lämpötila taas nousee.

 

6. Komposti on jäässä

• Ensimmäinen vaihtoehto on lisätä kompostiherätettä ja pieni määrä kuumaa vettä. Käytä vettä varoen, sillä suuret määrät tai jo valmiiksi märkä komposti voivat aiheuttaa uusia ongelmia.
• Toinen vaihtoehto on laittaa kompostiin kuumavesipullo ja odottaa useampi tunti ennen kuin tarkistat, onko komposti alkanut sulaa. Kun komposti sulaa, lisää kompostiherätettä.
• Jäätymisen syynä voi olla liian pitkä väli jätteen lisäämisessä. Talvella kannattaa lisätä pieniä määriä jätettä useammin, mielellään parin päivän välein. Näin komposti pysyy aktiivisena ja jäätyminen vähenee. Talviaikaan voi myös lisätä hieman enemmän vihreää ainesta, mutta varo, ettei kompostista tule liian märkä ja tiivis

On aika tyhjentää kompostoria

Kun kompostori on lähes täynnä tai sinne ei mahdu enää uutta biojätettä, on aika tyhjentää se. Useimmissa kompostoreissa on pohjalla keruuluukku ja usein mukana tulee myös keruukaukalo. Jos kaukaloa ei ole, tarvitset lapion ja astian tai kottikärryt kompostimassan keräämiseen.

1. Aseta keruukaukalo tiiviisti luukun eteen. Kun avaat luukun, massa päätyy kaukaloon.
   
2. Avaa luukku. Jos massa ei valu itsestään ulos, irrota sitä lapiolla ja kauho kaukaloon. Kun kaukalo täyttyy, tyhjennä se kottikärryihin tai astiaan ja jatka keräämistä.
   
3. Jätä osa kompostimassasta kompostoriin. Se nopeuttaa kompostoitumisen jatkumista, erityisesti jos kompostori on jatkuvassa käytössä. Kun huomaat, että ylemmissä kerroksissa on paljon hajoamatonta ainesta verrattuna pohjalta otettuun massaan, lopeta tyhjentäminen. Yleensä pisimmälle hajonnut materiaali löytyy luukun leveydeltä ja korkeudelta pohjasta.

 

Koska kompostimulta on valmista?

Kompostorin pohjalta kerättävä massa ei yleensä ole heti valmista käytettäväksi. Siitä tulee kompostimultaa vasta, kun se on kypsynyt ja jälkikompostoitunut. Valmistumiseen vaikuttavat kompostorin koko, biojätteen lisäystahti, kosteus ja muut olosuhteet. Usein prosessi kestää useita kuukausia.

Pohjalla oleva massa voi näyttää mullalta, mutta se tarvitsee jälkikompostointia, jotta se tasaantuu ja muuttuu kasveille turvalliseksi. Keskeneräisessä kompostimullassa mikrobien hajotustoiminta jatkuu, mikä voi sitoa maaperän ravinteita ja aiheuttaa ongelmia kasveille.

Keittiökompostorista ulos tulevassa massassa voi olla osittain tunnistettavia aineksia, kuten luun paloja, kalanruotoja, avokadon siemeniä tai kananmunankuoria. Tämäkin on merkki siitä, että jälkikompostointi on tarpeen.

Jälkikompostoinnin kannattaa antaa kestää 6–18 kuukautta. Usein kompostimulta on parhaimmillaan noin vuoden kuluttua. Jos tyhjennät kompostorin keväällä, anna massan kypsyä vähintään kesän yli. Jos multa näyttää tasaiselta syksyllä, sen voi levittää silloin. Vaihtoehtoisesti voit odottaa talven yli ja käyttää mullan seuraavana keväänä.

 

Jälkikompostointi ja mullan käyttö

Sopiva paikka jälkikompostoinnille riippuu siitä, mitä vaihtoehtoja sinulla on käytettävissä. Kun jälkikomposti muuttuu tasaiseksi mullaksi, voit käyttää sitä puutarhassa katteena. Multa on hyvää ravinnetta ja sitä voi käyttää sekä yksivuotisille että monivuotisille kasveille. Jos et ole varma mullan valmiudesta, levitä sitä ei-syötävien kasvien, kuten puiden ja pensaiden ympärille. Täysin valmista keittiömultaa voi käyttää myös taimimullassa, mutta puolivalmis multa voi estää siementen itämistä ja hidastaa taimien kasvua.

Puutarhakomposti
Puolivalmista keittiökompostia voi sekoittaa puutarhakompostiin. Se on vihreän ja ruskean aineksen välimuoto: valmis kompostimulta on ruskeaa, mutta puolivalmiissa on usein vielä ravinteita, joten se toimii osittain vihreänä aineksena. Lisää kuivikeainetta, varsinkin jos massa on kosteaa.

Matokomposti
Puolivalmista multaa voi antaa kompostilieroille. Se on turvallisempaa kuin raaka keittiöjäte, koska matokomposti ei lämpene yhtä helposti. Voi silti olla, että lierot eivät syö multaa yhtä nopeasti kuin sitä syntyy, joten on hyvä olla myös toinen jälkikompostointivaihtoehto.

Erillinen jälkikompostori
Voit rakentaa tai hankkia jälkikompostille oman kompostorin tai kehikon. Sen ei tarvitse olla lämpöeristetty tai jyrsijäsuojattu, koska puolivalmis multa ei yleensä houkuttele jyrsijöitä. Kompostorin on hyvä olla sateelta suojassa. Hoida jälkikompostia muutaman kerran kypsymisen aikana: tarkista kosteus, kastele tarvittaessa ja pöyhi tai käännä massa, jotta multaantuminen etenee tasaisesti.