Keittiökomposti

Mistä aloitan?

Kun aloitat keittiökompostoinnin, sinun tulee tehdä kompostointi-ilmoitus. Ilmoitus tehdään jätehuoltoviranomaiselle, ja se täytyy jättää kahden kuukauden kuluessa kompostoinnin aloittamisesta. Myös lopettamisesta on tehtävä vastaava ilmoitus kahden kuukauden kuluessa lopettamisesta.

Biojätteen kompostointiin tarvitset haittaeläinsuojatun, lämpöeristetyn ja ilmastoidun kompostorin. Kompostorin voi tehdä itse, jos se täyttää nämä kriteerit. Biojätteen kompostointiin on myös olemassa useita eri kompostoreja. Tärkeää on huomioida, että se on haittaeläinsuojattu, eli jyrsijöiden ja muiden ei-toivottujen eläinten pääsy kompostoriin on estetty. Lämpöeristys on tärkeää varsinkin talviaikaan, kun ulkolämpötilat ovat alhaisia. Keittiökompostointi on siis täysin mahdollista kovemmillakin pakkasilla! Ilmastointia kompostori tarvitsee, jotta ainesten hajoaminen pysyy hapellisena. Ilman happea on kyse mädätyksestä, ja tämä johtaa ei-toivottuihin seurauksiin.

Mihin sijoittaa kompostori?

Keittiökomposti kannattaa sijoittaa paikkaan, joka on kulkureittien varrella, eli sinne on helppo päästä. Tämä helpottaa kompostoimista ja sitä tulee herkemmin ylläpidettyä. Kompostorin ympärillä on syytä olla tilaa kuivikeastialle ja muille työkaluille. Myös se auttaa, että voi tyhjentää kompostoria suoraan kottikärryihin. Sijainti kannattaa miettiä myös jälkikompostoinnin kannalta. Jos jälkikompostoi puutarhakompostissa, on hyödyllistä, että keittiökompostori ja puutarhakomposti ovat lähekkäin.

Komposti voi olla sisätiloissa, katoksessa tai ulkotiloissa. On hyvä huomioida, että kompostista valuu suotonestettä. Jos kompostorin haluaa sisätiloihin tai muulle kuin maapohjaiselle alustalle, kannattaa valita sellainen kompostori, josta suotonesteen saa talteen. Hyvä tapa on ohjata suotoneste letkulla kanisteriin. Näin sitä voi käyttää myöhemmin puutarhassa lannoitteena, kunhan muistaa laimentaa vedellä. Myös ilmanvaihdosta on tärkeä huolehtia, koska kompostoinnissa vapautuu kaasuja ympäristöön.

Minkä kokoinen kompostori?

Keittiökompostointiin on syytä valita sopivan kokoinen kompostori. Kompostorin mitoittamiseen vaikuttaa seuraavat asiat:

• Kuinka suuri kotitalous on?
• Kuinka paljon biojätettä syntyy?

Esimerkiksi nelihenkinen lapsiperhe tuottaa todennäköisesti enemmän biojätettä kuin pariskunta tai yksin asuva. Toisaalta jos pariskunta kokkailee ja syö paljon kotona, voi se tuottaa enemmän jätettä kuin paljon muualla syövä lapsiperhe. Kannattaa arvioida omia ruokailutottumuksia.

HSY suosittelee kompostorin valinnassa seuraavia kokoja :

Mitä muita tarvikkeita tarvitaan?

• Biojäteastia, johon ruuantähteet kerätään keittiössä (1-5 litraa tilavuudeltaan). 
• Kannellinen astia kuivikkeelle eli seosaineelle kompostorin vieressä.
• Kuiviketta
• Kauha kuivikkeelle
• Möyhennin
• Kauha, lasta tai lapio tyhjentämiseen
• Kompostiherätettä
• Jälkikompostointiin kompostori/puutarhakomposti/matokomposti/tms.

Eri ainekset

Keittiökompostiin voi lisätä melkein mitä vain ruuantähteitä. Vihannesten kuoret, viljatuotteet, hedelmien jämät, eläinperäiset jätteet, rasvat, talouspaperit, kahvinporot suodatinpusseineen – kaikki voidaan kompostoida keittiökompostorissa. Eri ainekset voidaan luetella karkeasti vihreiksi ja ruskeiksi.

Vihreillä aineksilla on matala hiili-typpisuhde (C:N), eli ne ovat typpipitoisia. Tällaisia ovat paitsi vihreät kasvinosat, myös kalanroippeet, vihannesjäte, kahvinporot ja banaaninkuoret. Myös monet muut. Kahvinporot, vaikka väriltään ruskeita, ovat siis vihreä aines, koska niissä on paljon typpeä. Väreittäin erottelu toimii parhaiten puutarha-ainesten kanssa, jossa vihreät kasvinosat on vihreää ainesta ja ruskeat puuperäiset ainekset on ruskeaa. Alla oleva taulukko antaa viitteitä eri ainesten C:N-suhteista. Koska lukemat vaihtelevat lähteistä riippuen, tarkkoja lukuja on vaikea antaa.

Tavoitteena keittiökompostissa on C:N 25–40:1 seos. Tällöin kompostissa on tarpeeksi typpeä, jotta lämpötila nousee, mutta myös tarpeeksi hiiltä, jotta typpi saadaan talteen eikä se muutu ammoniakiksi.

Keittiökompostin perustaminen

Keittiökompostin perustaminen on helpointa lämpimän sään aikaan. Tällöin ei tarvitse huolehtia kompostin jäätymisestä.

Kun olet valinnut paikan ja kompostorin, valmistele kompostialue:

• Vie kompostori paikalleen.
• Sijoita kuivikeastia siten, että siitä on helppo kauhoa kuiviketta kompostiin.
• Lisää astiaan kuiviketta. Mikäli käytät samaa kuiviketta talvella, on hyvä jos kuivike on kunnolla kuivaa. Kostea kuivike usein jäätyy talvella, jolloin sitä on hyvin vaikea käyttää.
• Jos kompostiheräte on kuivaa, myös sen voi sijoittaa kuivikeastiaan suojaan säältä.
• Sijoita muut tarvikkeet (möyhennin, lapio, yms.) lähelle kompostoria.

Valmistele myös keittiön biojätteen keruupaikka. Astia kannattaa sijoittaa pois näkyvistä esimerkiksi lavuaarin alle, jääkaappiin tai muuhun kaappitilaan, josta se on helppo tarvittaessa ottaa käyttöön. Astian pohjalle kannattaa laittaa talouspaperiarkki tai vastaava. Näin astia pysyy puhtaampana.

Kompostorin käyttö: lue ensin kompostorin käyttöohjeet. Yleensä pohjalle kannattaa laittaa 5-10 cm kuivikeainetta, kompostorin koosta riippuen.

Lisää keittiöjätettä kuivikkeen päälle. Lopuksi peitä keittiöjäte kuivikekerroksella. (Se, kuinka paljon kuiviketta lisätään, riippuu siitä, miten märkää keittiöjäte on, miten typpipitoista se on, miten kuivaa kuivike on ja miten kuivaa tai märkää komposti on. Alussa komposti on yleensä kuivaa, joten kuiviketta ei tarvitse lisätä paljon. Kun komposti kohoaa, kannattaa seurata kompostin kosteutta ottamalla kourallinen kompostia ja puristamalla se nyrkkiin. Nyrkistä pitäisi valua muutama tippa nestettä.)

Keittiökompostin hoitaminen

Yksi kompostin hoitamista helpottava asia on säännöllinen jätteen lisääminen. Keittiöjätettä kannattaa lisätä muutaman päivän välein, mieluummin litra pari kuin kymmenen litraa kerrallaan. Näin komposti käy tasaisemmin ja on helpompi huomata ja reagoida mahdollisiin ongelmiin.

Kun lisäät jätettä keittiökompostiin, havainnoi seuraavia asioita:

Mikä on kompostin lämpötila? Monessa kompostissa on lämpömittari ulkopuolella, joka kertoo mikä kompostin sisuslämpötila on. Mikäli lämpömittaria ei ole, kannattaa hankkia kompostilämpömittari ja työntää se kompostin keskustaan. Jos kompostissa on vähintään 40 litraa biomassaa, sen pitäisi lämmetä yli 30°C:seen, mielellään 50°C tienoille.

Kun avaat kompostorin kannen, miltä komposti haisee? Onko pahoja hajuja haistettavissa? Jos kompostointi sujuu hyvin ja hapekkaana, pahoja hajuja ei pitäisi juuri ilmetä.

Mikä kompostin kosteus on? Mikäli komposti ei käy todella kuumana (yli 60°C), voit ottaa kourallisen kompostoituvaa ainesta (noin 20 cm syvyydestä), puristaa sen nyrkkiin ja laskea kuinka monta tippaa nestettä valuu sormiesi välistä. Kompostin kosteus on sopiva, kun nyrkistä valuu muutama tippa nestettä.

Miltä komposti näyttää? Näkyykö pinnalla valkoista tai värikästä hometta? Näkyykö kompostissa muita eliöitä? Muurahaiset, kärpäset ja kompostilierot usein löytävät tiensä kompostiin, jos olosuhteet ovat heille sopivia. Myös valkoisia kärpäsen tai muurahaisen toukkia tai pieniä rusehtavia lieronmunia saattaa näkyä.

Onko komposti jäässä? Talvella näin voi helposti käydä, eikä tämä ole katastrofi.

Puutu ongelmaan mahdollisimman pian

Muutama yleinen periaate helpottaa kompostointia pitkällä tähtäimellä. Ensimmäinen on, että kannattaa puuttua ongelmaan heti kun sen havaitsee. Mitä nopeammin ongelman huomaa, sitä helpompi siitä on päästä eroon. Toinen on, että korjausliikkeen tehtyäsi kompostia kannattaa seurata tiiviisti, joskus jopa päivittäin, jotta näet, että ongelma poistuu.

1. Jos kompostin lämpötila on matala, alle 30°C, ja kompostissa on tarpeeksi biomassaa, komposti ei käy kunnolla.

a. Yksi vaihtoehto on, että komposti on käynyt kuumana, mutta lämpötila on sitten laskenut, kun helposti saatavilla olevia ravinteita ei ole enää jäljellä. Tällöin voi olla hyvä tyhjentää kompostia ennen kuin alkaa täyttää sitä lisää.

b. Komposti voi olla liian kuivaa. Lisää tällöin kompostiherätettä ja vettä, kunnes kosteus on sopiva.

2. Jos komposti haisee pahalta, se on todennäköisesti tiivistynyt ja ainakin paikoin hapeton. Tällöin kannattaa avata ilmastointiluukut aivan auki. Jos komposti näyttää tai tuntuu märältä, sekaan on hyvä lisätä kuiviketta. Myös möyhentimellä kannattaa avata ja sekoittaa kasaa mahdollisimman syvältä, jotta kuivikkeen saa sekoitettua tasaisesti eri kerroksiin. Palaa muutaman päivän päästä ja havainnoi, onko tilanne parantunut. Yleensä jos komposti tiivistyy näin, on kuiviketta ollut liian vähän suhteessa keittiöjätteeseen. Lisää kuivikkeen määrää ja muista möyhentää kompostia aina, kun lisäät jätettä.

3. Jos komposti on liian kuivaa, seuraa 1b-osion ohjetta. Jos komposti on liian märkää, lisää kuiviketta ja möyhennä, kuten kohdassa 2.

4. Jos kompostin pinnalla näkyy hometta mutta muuten olosuhteet ovat sopivat, voit lisätä hieman kuiviketta pinnalle. Homeet, bakteerit ja muut sienet ovat eliöitä, jotka hoitavat hajottamisen, eikä niistä ole haittaa, jos olosuhteet muuten ovat kunnossa. Ne voivat kuitenkin houkutella epätoivottuja eliöitä ja siksi ne on hyvä peittää kuivikkeella.

• Jos kompostissa näkyy muurahaisia, komposti on todennäköisesti liian kuiva. Muurahaiset ja mahdolliset toukat on hyvä kauhoa kompostista ulos, jonka jälkeen komposti kannattaa kastella. Seuraa tilannetta ja vähennä tarvittaessa kuivikkeen määrää.
• Pieni määrä kärpäsiä kompostissa ei ole ongelma. Jos kärpäsiä on riesaksi asti, ongelman juuri on yleensä se, että niille on helposti saatavilla olevaa ruokaa, kuten pinnalla näkyvää keittiöjätettä. Tällöin on hyvä peittää kärpästen herkku kuivikkeella ja seurata tilannetta.
• Kompostilierot siirtyvät kompostiin yleensä sen jälkeen kun lämpötilat ovat laskeneet. Ne auttavat jälkikompostoimaan keittiökompostiasi. Yksi hyvä vaihtoehto on lisätä puolivalmista keittiökompostia matokompostiin jälkikompostointia varten. Lierot eivät ole vaarallisia ja usein ne karkaavat kompostista tai hakeutuvat reunoille kun lämpötilat jälleen nousevat.

5. Jos komposti on jäässä, yksi vaihtoehto on lisätä kompostiherätettä ja hieman kuumaa vettä. Kuuman veden lisääminen voi aiheuttaa muita ongelmia, varsinkin suurissa määrin ja jos komposti on jo ennestään ollut märkä, joten se ei ole ensisijainen askel. Toinen vaihtoehto on lisätä kuumavesipullo, odottaa useampi tunti ja katsoa onko komposti sulanut.

Tämän jälkeen voi lisätä kompostiherätettä. Yksi syy jäätymiseen voi olla pitkä väli jätteen lisäämisessä. Varsinkin talviaikaan, kun ulkona on pakkasta, kannattaa jätettä lisätä pieniä määriä useammin, mielellään parin päivän välein. Tämä pitää kompostin aktiivisena ja estää jäätymistä. Talvella voi olla hyvä myös lisätä enemmän vihreää ainesta, kunhan huolehtii, ettei kompostista tulee liian märkää ja tiivistä.

On aika tyhjentää kompostoria

Kun kompostori alkaa täyttyä tai viimeistään kun uutta keittiöjätettä ei saa enää lisättyä, on aika tyhjentää kompostoria. Yleensä kompostoreissa on keruuluukku pohjalla. Myös keruukaukalo on usein varusteena. Muuten tarvitset lapion ja kottikärryt tai astian, johon kauhoa kompostorin massaa.

1. Laita keruukaukalo keruuluukun eteen kiinni kompostoriin niin, että kun avaat luukun, ulostuleva massa päätyy kaukaloon. 
2. Avaa luukku. Usein massa on tässä vaiheessa niin tiivistä, että se ei itsestään valu ulos. Käytä lapiota apunasi, kun keräät kompostimassaa kaukaloosi. Kun kaukalo alkaa täyttyä, tyhjennä se kottikärryihin ja jatka keräämistä.
3. Kompostimassaa on hyvä jättää kompostoriin, koska se edesauttaa kompostoitumisen jatkumista. Varsinkin jos kompostori on jatkuvassa käytössä, jätä kompostoriin massaa. Kun huomaat, että lapioimasi massa sisältää enemmän hajoamatonta ainesta kuin aivan pohjalta löytynyt, on aika lopettaa tyhjentäminen. Usein pisimmälle hajonnut tavara täyttää pohjan luukun leveydeltä ja korkeudelta.

Koska kompostimulta on valmista? Yleensä se ei ole valmista käytettäväksi pihalla, kun se on päätynyt kompostorin pohjalle keruuta varten. Se, kuinka kauan tavaralla kestää siitä, kun se lisätään kompostiin, että se on valmista kompostimultaa, riippuu monesta asiasta, kuten kompostorin koosta, aineen lisäystahdista, kosteudesta ja muista kompostoitumiseen vaikuttavista tekijöistä. Sanotaan, että tähän menee muutama kuukausi. Pohjalla oleva tavara voi näyttää valmiilta kompostimullalta, mutta sitä ei vielä kannata käyttää, vaan sen kypsyttely ja jälkikompostointi parantaa ja stabiloi sitä. Epästabiili kompostimulta on edelleen altis mikrobien hajottamiselle, eli se voi ryöstää ravinteita maaperästä ja aiheuttaa näin ongelmia kasveille. 

Monesti keittiökompostorista ulos tuleva tavara näyttää osin mullalta, mutta siellä on vielä joitain aineksia, joista erottaa mitä ne alkujaan olivat. Tällaisia voivat olla ruodot ja luun palat, avokadon tai muun isosiemenisen vihanneksen siemenet tai kananmunankuoret. Tämän epätasaisuuden vuoksikin on syytä jälkikompostoida.

Jälkikompostoinnissa ei kannata kiirehtiä. Puolivalmiin mullan kannattaa antaa jälkikompostoitua 6-18 kuukautta. Usein multa on parhaimmillaan noin vuoden ikäisenä. Jos vaikka tyhjennät kompostoria keväällä, anna massan jälkikompostoitua ainakin kesän yli. Jos massa näyttää tasaiselta mullalta syksyllä, sen voi levittää silloin. Toinen vaihtoehto on vielä odottaa talven yli ja levittää multa keväällä maahan.

Missä jälkikompostointia kannattaa tehdä?

Tämä riippuu siitä, mitä vaihtoehtoja on tarjolla.

1. Sekoita puolivalmista keittiökompostia puutarhakompostin sekaan. Sitä voi pitää vihreän ja ruskean aineksen välimuotona. Valmis kompostimulta on ruskeaa ainesta, mutta jälkikompostointia vaativassa mullassa on todennäköisesti ravinteita vielä saatavilla, mikä kallistaa sitä vihreän suuntaan. Puolivalmiin kompostimullan kanssa on syytä lisätä ainakin kuivikeainetta (varsinkin jos se on kosteaa tai märkää).

2. Sitä voi syöttää kompostilieroille. Kun kompostilieroille antaa puolivalmista multaa, voi olla levollisemmin mielin, että matokomposti ei lämpene yllättäen. Raa’an keittiöjätteen kanssa tämä riski on olemassa ja vaatii seurantaa. Voi olla, että kompostilierot eivät pysty syömään puolivalmista keittiömultaa sitä tahtia kuin sitä syntyy. Siksi on hyvä olla toinen vaihtoehto kompostilierojen lisäksi.

3. Jälkikompostointiin voi hankkia tai rakentaa erillisen kompostorin tai kompostikehikon. Kompostorin ei tarvitse olla lämpöeristetty tai jyrsijäsuojattu tässä vaiheessa. Koska suurin osa helposti saatavilla olevista ravinteista on muuttanut muotoaan, puolivalmis multa ei tarjoa ruokaa jyrsijöille ja ole näin houkutteleva niille. Jälkikompostiin käytettävän kompostorin on hyvä olla katettu, jotta se on suojassa sateelta. Myös jälkikompostia on syytä hoitaa muutaman kerran: tarkistaa kosteus ja kastella, mikäli se on kuivunut. Jälkikompostia voi myös pöyhiä tai kääntää muutaman kerran, jotta multaantuminen on tasaista.

Kun massa näyttää tasaiselta mullalta, sitä voi käyttää puutarhassa katteena. Multa on hyvää katetta ravinteita tarvitseville kasveille ja sitä voi käyttää yksivuotisille ja monivuotisille yhtälailla. Jos multa epäilyttää, on turvallisinta levittää sitä ei-syötävien kasvien, kuten puiden ja pensaiden ympärille. Keittiömultaa voi myös käyttää taimimullassa. Tällöin on syytä olla varma, että multa on täysin valmista. Muuten se voi estää kasvien itämistä ja kasvua.