Puutarhakomposti

Puutarhakompostin voi perustaa monella tapaa

Avokomposti eli tunkio

Kaikista yksinkertaisin on avokompostointi, joka on tunkionakin tunnettu kasa maassa. Avokompostointi ei useinkaan ole sallittua taajama-alueella, joten kannattaa aina tarkistaa kotikunnan ohjeistus asiasta.

Plussia:

• Ilmainen ja helppo perustaa
• Helppo kääntää

Miinuksia:

• Ei ole sallittu kompostointitapa taajama-alueilla
• Komposti kuivuu usein reunoilta
• Kompostin muoto altis hajoamaan

Aitaverkkokomposti

Puutarhakompostin voi perustaa myös erilaisiin kehikoihin. Yksinkertainen kehikko on aitaverkko, joka on pystytetty lieriön muotoon. Tämän tavan plussia:

• Edullinen ja helppo perustaa
• Helppo kääntää
• Ylläpitää kompostin muodon

Miinuksia:

• Komposti kuivuu usein reunoilta

Kompostikehikko laudoista

Toinen vaihtoehto on rakentaa laudoista tai käsittelemättömistä kuormalavoista neliskulmainen kompostikehikko. Oikeastaan kehikoita on hyvä olla vähintään kaksi rinnatusten, mieluiten kolme. Näin kompostin voi kääntää tyhjään kehikkoon ja alkaa uudelleen täyttää kehikkoa josta käännettiin. Puusta rakennettu on pysyvämpi ratkaisu ja sopii erityisesti ympärivuotiseen kompostointiin. Plussia:

• Siisti ulkoasu
• Ylläpitää kompostin muodon
• Ylläpitää kosteutta kasassa

Miinuksia:

• Aiempiin verrattuna kallis ja työläs perustaa
• Kääntäminen usein hankalampaa

Puutarhakomposti voi olla myös kompostorissa. Eri valmistajat tarjoavat tilavia puutarhakompostointiin sopivia kompostoreja, joissa ei ole jyrsijäsuojausta.

Plussia:

• Siisti ulkoasu
• Ylläpitää kosteutta kasassa

Miinuksia:

• Yleensä kallein perustaa
• Kääntäminen voi olla hankalaa
• Komposti herkemmin unohtuu ja jää hoitamatta

Lämmin komposti

Maailmassa on varmasti lukuisia eri tapoja kompostoida puutarhan aineksia. Tätä osaamismerkkiä varten käsitellään pääasiassa pitkäkestoista lämmintä kompostia. Myös niin sanottu kuumakomposti on mahdollista tehdä puutarhan raaka-aineista. Siihen löytyy ohjeet lisää tietoa -osiosta.

Mikä erottaa lämpimän ja kuuman kompostin? 

Lämmin komposti on usein sellainen, jossa kompostin sisuksen eli keskustan lämpötila vaihtelee pääsääntöisesti välillä 30-55°C. Koska kompostiin lisätään tuoretta ainetta varsin vähän kerrallaan, kompostin lämpötila ei yleensä nouse kovin korkeaksi.

Kuuma komposti on sellainen, jossa lämpötilat säilyvät useita päiviä välillä 55-75°C. Kun lämpötila on yli 55°C vähintään kolme vuorokautta, riskejä aiheuttavat tekijät kompostissa, kuten rikkakasvien siemenet ja taudiaiheuttajaeliöt, tuhoutuvat. Jotta koko komposti saa tämän kuumakäsittelyn, kaikkien osien tulee käydä kasan keskustassa, jossa lämpötila on korkea.

Usein puutarhakomposti on paikka, johon kerätään kauden aikana kertynyttä vihreää ja ruskeaa jätettä ja jonka kauden päätteeksi annetaan kompostoitua ainakin seuraavaan kevääseen ellei syksyynkin. Tämä on monille luonteva tapa kompostoida pihan ja puutarhan jätteitä sitä mukaa kun niitä syntyy. 

Tällöin on eduksi, jos kompostointi tapahtuu jonkinlaisessa, mielellään katetussa kehikossa, kuten laudoista rakennetussa tai kompostorissa. Näin kompostin muoto ja kosteus säilyy paremmin. Muoto ja kosteus auttavat ylläpitämään lämpötilaa kompostissa, mikä nopeuttaa hajoamista. Kompostia hoidetaan lähinnä silloin, kun uutta jätettä lisätään. Toisaalta kompostoitumista ja kasan kosteutta on hyvä seurata säännöllisesti parhaan lopputuloksen saamiseksi.

Lämmin puutarhakomposti kannattaa kääntää 1-2 kertaa. Näin kaikki osat käyvät kompostin keskustassa, jossa lämpö on suurin ja hajoaminen nopeinta. 

Kuuma puutarhakomposti

Puutarhakompostin voi myös perustaa kertarysäyksellä. Jos kompostoitavaa jätettä syntyy kerralla paljon, kuten esimerkiksi pihatalkoissa voi syntyä, voi olla mielekästä perustaa komposti kerralla. Myös jos kompostoitavan aineksen seassa on paljon oheiskasvien siemeniä tai juurakkoja, joista haluaa varmuudella eroon, kuuma kertakomposti on paikallaan. Mikäli haluaa valmista kompostimultaa nopeassa aikataulussa – se on mahdollista alle kuukaudessa -, kompostia tulee seurata ja hoitaa ahkerasti. 

Tästä syystä on eduksi perustaa kuuma komposti helposti koottavaan ja purettavaan verkkokehikkoon tai jopa avokompostiksi, jos mahdollista. Tämä helpottaa kääntämistä. Nopea komposti kannattaa kääntää ainakin kahdesti. Näin saadaan tasaisempi lopputulos, ja kaikki osat kompostia käyvät keskustassa, jossa lämpötila on tarpeeksi korkea tuhoamaan siemenet ja mahdolliset taudinaiheuttajat.

Puutarhakompostiin vaikuttavia tekijöitä

Samalla tavoin kuin matokompostissa luodaan suotuisat olosuhteet kompostilieroille ja muille hajottajille, myös puutarhakompostiin luodaan sopivat olosuhteet aerobisille pieneliöille. Tärkeitä tekijöitä ovat:

Lämpötila

Lämpötila on yksi kompostoitumisprosessin tärkeimpiä indikaattoreja. Kompostoituminen on sitä nopeampaa, mitä korkeampi lämpötila kompostissa on. Lämpötila nousee mikrobien nopean lisääntymisen tuloksena. Bakteerit voivat lisääntyä 20 minuutin välein, jos olosuhteet on suotuisat. Parissa tunnissa bakteerien lukumäärä voi moninkertaistua ja lämpötila nousta useita asteita. Lämpötila laskee, kun ravintolähteet ehtyvät ja kun hajottajien saalistaminen kiihtyy. 

Lämpötila myös muokkaa kompostin eliöstöä. Mikrobit jaetaan sen mukaan, mitä lämpötiloja ne kestävät.. Mesofiilit ovat mikrobeja, jotka menestyvät noin 20–45°C:ssa. Termofiilit puolestaan menestyvät noin 45–75°C:ssa. Muutos mesofiileistä termofiileihin tapahtuu noin 45°C:ssa. Jos komposti pysyy 50°C:ssa vuorokauden, useimmat taudinaiheuttajat tuhoutuvat. Jos halutaan rikkakasveista ja taudinaiheuttajaeliöistä varmasti vapaata kompostimultaa, lämpötila pitää saada vähintään 55°C:seen useaksi vuorokaudeksi. Vähintään 55°C kolme vuorokautta peräkkäin pidetään riittävänä. Aika lyhenee mitä korkeampi lämpötila: 64°C:ssa riittää kaksi vuorokautta, 72°C:ssa yksi vuorokausi. 

Tässä pitää muistaa, että korkeimmat lämpötilat ovat aina kasan ytimessä; reunoilla on viileämpää. Koko kasa pitää saada näihin lämpötiloihin. Jos käännetään kahdesti niin, että koko kasa on ainakin jossain näistä kolmesta ytimestä, lämpötilan pitää olla 55°C:ssa yhteensä yhdeksän päivää.

Happi

Happi on oleellinen osa kompostoitumista. Ilman happea prosessi on mädätystä, ei kompostoitumista. Hapen tarve vaihtelee lämpötilan mukaan. Miksi? Kompostista löytyvät aerobiset mikrobit kuten bakteerit ja sienet tarvitsevat happea aineenvaihduntaansa – niin kuin me ihmisetkin. Kun mikrobien määrä kasvaa, lämpötila nousee. Tällöin myös hapenkulutus nousee, kun on useampi mikrobi käyttämässä happea. Tämä tarkoittaa sitä, että jos lämpötila kompostissa nousee, on olemassa riski, että hapenkulutus on nopeampaa kuin sen pääsy ympäristöstä kasaan. Tällöin komposti voi ajautua anaerobiseksi, mikä ei ole toivottava tila. Tällöin tapahtuu mädätystä, jonka seurauksena hajoaminen hidastuu ja syntyy pahanhajuisia kaasuja. Jos komposti haisee pahalta, on mahdollista, että se ei kompostoidu vaan mätänee hapenpuutteen takia.

Kosteus

Kosteus on tärkeä tekijä eloperäisen jätteen hajoamisessa. Ilman riittävää kosteutta juuri mitään ei tapahdu. Tavoite on, että vesi peittää kaikki hiukkaset kompostissa, jolloin se tukee mikrobien aineenvaihduntaa, kuljettaa ravinteita ja mahdollistaa mikrobien liikkumisen. Tavoitekosteus on ainakin 50%: kun ottaa kourallisen kompostia ja puristaa tiukasti nyrkkiin, pitäisi saada puristettua ainakin tippa vettä nyrkistä.

Toisaalta kosteutta ei saa olla liikaa. Yli 65%:n kosteudessa vettä on niin paljon, että se täyttää valtaosan huokostilasta. Tämä tarkoittaa, että happi ei liiku kasassa tarpeeksi hyvin ja vaarana on, että kasa ajautuu hapettomaksi ja mätäneminen alkaa. Kun kosteus on 65%, nyrkkiin puristettu kourallinen komposti tuottaa useita tippoja nestettä.

Hiili-typpisuhde (C:N)

Hiili-typpisuhteen olennaisin tieto on, että puutarhakompostin raaka-aineet voi jakaa karkeasti vihreisiin ja ruskeisiin. Vihreät ovat typpipitoista raaka-aineita. Ne auttavat tuottamaan lämpöä kompostissa. Tällaisia ovat kasvien vihreät lehdet ja kasvulliset osat (esim leikattu nurmikko, naatit, yms), lanta ja siemenet. Ruskeat materiaalit on hiilipitoisia, niiden C:N on korkea, yli 60:1. Ne tuovat kompostikasaan rakennetta. Tällaisia aineita ovat talventörröttäjät ja muut kuolleet kasvinosat, puiden pudonneet lehdet, olki, paperi, pahvi, sahanpuru ja hake.

Hiili-typpisuhde kuvailee sitä, kuinka paljon hiiltä (C) on suhteessa typpeen (N). Yleisesti eliöissä on noin 10-15 yksikköä hiiltä jokaista typpiyksikköä kohtaan. Koska eliöt hengittävät, ne menettävät hiiltä CO2:na. Näin ne tarvitsevat noin 25 kertaa enemmän hiiltä kuin typpeä. Kompostoitumisen kannalta on tärkeä lisätä raaka-aineita sopivassa suhteessa. Yleisesti 25-40:1 C:N-suhdetta pidetään hyvänä. Komposti voi myös olla hiilipitoisempaa, jopa 60:1. 

Kun suhde on alle 20:1, kompostoituminen on nopeaa, mutta kaikki typpi ei muutu orgaaniseen muotoon vaan epäorgaanisiksi yhdisteiksi kuten ammoniakiksi, joka haihtuu ilmakehään. Tällöin kompostoitavassa materiaalissa oleva kallisarvoinen typpi hukataan. Korkean C:N-suhteen (esim. 60:1) tapauksissa kompostoituminen on hitaampaa. Toisaalta tämä tekee kompostoinnista helpommin hoidettavan ja parantaa kasan ilmanvaihtoa, joten se voi olla hyvä vaihtoehto.

Pinta-ala

Kompostoitavan aineksen pinta-ala vaikuttaa kompostoitumisnopeuteen. Mitä hienompaa, eli pienemmäksi silputtua, kompostoitava aines on, sitä nopeammin se hajoaa. Tämä johtuu siitä, että siinä on pienempänä enemmän pinta-alaa hajottaeliöille hajottaa. 

Koko

Kompostin koko vaikuttaa siihen, miten hyvin kasa lämpenee, säilyttää lämmön ja miten hyvin ilmanvaihto toimii. Noin 1m3 kasa on hyvä tavoitekoko kasalle. Tämä voi olla 1x1x1m tai se voi olla 1.2×1.2×0.7m tai jotain muuta. Jos kasa on kovin pieni, voi olla, että se ei lämpene kunnolla tai jos se lämpenee, se ei säilytä lämpöä kovin pitkään. Tällaisissa asioissa auttaa, että ympärillä on kehikko, joka säilyttää lämpöä paremmin. Toisaalta jos kasa on liian iso, hapenkulku kasaan vaikeutuu ja on suurempi riski, että kasa ajautuu hapettomaksi. Useimmiten yksi kasa on puutarhassa tarpeeksi. Jos kuitenkin kompostoitavaa on enemmän, voi tehdä useita 1m3 kasoja tai yhden pitkä auman.

Kuinka laskea kastelun tarve?

Kuinka paljon kompostikasaa tarvitsee kastella, kun lisää ainesta siihen? Otetaan esimerkki.

Kompostikasa on suorakulmion muotoinen, sivut metrin pitkiä. Kun lisäämme 5 cm kerroksen hiilipitoista ainesta, lisäämme tilavuutta 50 litraa (1x1x0,05 = 0,05m3). Jos hiilipitoisen materiaalin kosteus lisättäessä on 30%, siinä on vettä 15 litraa (50×0,3). Kun tavoite on 50% kosteus, vettä pitäisi olla 25 litraa (50×0,5). Tämä tarkoittaa, että vettä on lisättävä 10 litraa.

Tämä on karkea ohje. Tätä ei kannata soveltaa turhan uskollisesti, koska kastelun tarve riippuu monesta tekijästä. Mitä lisäät edellä mainitun kerroksen jälkeen? Jos lisäät 5 cm kerroksen tuoretta vihreää ainesta, kuten kasvien naatteja, jonka kosteus on 70%, ei sinun teoriassa tarvitse kastella ollenkaan, koska yhteensä kerroksien kokonaiskosteus on 50%. Lisäksi kastelun tarpeeseen vaikuttaa ulkoilman lämpötila, kosteus, kompostointipaikan suojaisuus, kompostikasan kosteus ennen aineksen lisäämistä, jne. Kaikkea ei voi eikä tarvitse ottaa huomioon – tästä syystä nyrkkiin puristettu kourallinen kompostoitavaa ainesta on hyvä mittari. Varoituksena: jos kasa on lämmennyt, kasan keskustassa oleva aines voi olla liian kuumaa käsin kosketeltavaksi. Tällöin kannattaa käyttää käsineitä.

Lähteitä:

Martat Kompostointiopas: https://issuu.com/martat-lehti/docs/2022kompostointiopas_issuu

Soil Food Web School: Thermophilic Composting

Cornell University: Compost Physics https://compost.css.cornell.edu/physics.html#:~:text=Size%20and%20Shape%20of%20Compost,occur%20within%20a%20few%20days.

Rynk, Robert et al: The Composting Handbook

Mitä tarvikkeita tarvitaan?

• Talikko
• Kottikärryt
• Paljon vettä (voi käyttää kastelukannua jos on vedenkeruuastia tai letkua/kastelupistoolia)
• Kompostikehikko (laudoista rakennettu tai aitaverkko) tai puutarhakompostori
• Peite kompostille (vanerilevy/muovipressu/multaa/yms)
• Risuja/lehtiä/muuta karkeaa ruskeaa ainesta kompostin pohjalle
• Kompostilämpömittari (ei pakollinen, mutta hyödyllinen)

Mihin komposti kannattaa sijoittaa?

Kompostia ei saa sijoittaa liian lähelle naapurin rajaa. Usein raja on 5 metriä. Myöskään liian lähelle kaivoa kompostia ei saa sijoittaa. Puutarhakomposti on hyvä sijoittaa suojaisalle mutta keskeiselle paikalle – sinne missä kompostoitavaa ainesta syntyy. Näin kompostia tulee varmemmin myös hoidettua. Koska puutarhakomposti on hyvä kääntää ainakin kerran, jotta mullasta tulee tasalaatuista, pitää puutarhakompostin alueella olla tilaa kahdelle kehikolle: yksi johon kasaa ja toinen – tyhjä – johon kääntää. Tämä tarkoittaa, että tilaa pitäisi olla noin 5x3m alue. Jos rakentaa pysyvän kehikon esimerkiksi laudoista, ja pihalla on enemmän tilaa, voi miettiä jopa kolmannen kehikon rakentamista. Tätä voi käyttää lehti- ja ruskean aineksen varastona.  Kompostin ympärille – ainakin eteen ja sivuille on hyvä jättää ainakin metri tilaa eri suuntiin, jotta kompostin kanssa työskentely on helppoa.

Kompostiherätteitä

• Virtsa
• Viherkäytteet
• Ruohosilppu
• Bokashihapate
• Suotonesteet
• Siemenet
• Palkokasvit

Vihreitä aineksia

• Kasvien vihreät osat (naatit, rikkakasvit, ruohosilppu)
• Tuoreet kukat
• Siemenet

Ruskeita aineksia

• Puuperäinen aines (pudonneet lehdet, puuhake, sahan- ja kutterinpuru, kartonki)
• Talventörröttäjät
• Vanha multa

Puutarhakompostin perustaminen

Tässä kuvaillaan kasvukauden aikana kasattava lämmin puutarhakomposti.

1. Rakenna mieleisesi ja omaan tilanteeseesi sopiva kompostikehikko tai hanki kompostori ja sijoita se kompostoinnin kannalta sopivaan paikkaan. Kompostin rakennusohjeita löytää internetistä. Oletus on noin 1x1x1m kehikko, jossa on tilaa vieressä, että kompostin saa käännettyä ja kasattua saman kokoisen kehikon.
2. Lisää kompostikehikon pohjalle 10-20 cm kerros hiilipitoista ainesta. Hyvää pohja-ainesta on mm. puuhake, pudonneet lehdet, pilkotut talventörröttäjät, vanha multa, revitty ja kostutettu munakennosilppu tai pahvisilppu (ei-kiiltävä, metallista ja muista hajoamattomista aineista vapaa pahvi), silputut risut ja sahan- tai kutterinpuru.
3. Kastele pohjakerros. Ota huomioon pohja-aineksen lähtökosteus. Jos pohjalla on kuivaa purua tai haketta, vettä kannattaa lisätä muutama kastelukannullinen (~20 litraa).
4. Pilko kompostoitavat ainekset pieneksi. Tämä nopeuttaa kompostoitumista ja edistää kompostin toimintaa.
5. Lisää aineksia kerroksittain kompostiin. Hyvä nyrkkisääntö on lisätä 30-50% vihreää ja 50-70% ruskeaa ainesta. Pohjan päälle 5 cm kerros vihreää ainesta. Tämän päälle 5-8 cm kerros ruskeaa ainesta. HUOM! Läheskään aina ainesta ei ole saatavilla niin sopivasti, että voidaan seurata reseptiä tarkasti. Kesällä usein on vihreää ainesta tarjolla paljon enemmän kuin ruskeaa. Yksi vaihtoehto on perustaa ruskean aineksen varasto. Tämä voi olla kehikko tai jätesäkki, johon haravoi lehtiä syksyllä, lisää risuja, olkea, pahvia ja muuta ruskeaa ainesta syksystä kevääseen, jotta sitä on sekoittaa vihreän joukkoon kesällä. Toinen vaihtoehto on kompostoida sillä mitä on. Jos kesällä on saatavilla lähinnä vihreää, käytä sitä. Kyllä se mullaksi kompostoituu. Jos saat jostain ruskeaa ainesta, on sitä hyvä sekoittaa joukkoon – muuten menetät vihreästä aineksesta helposti pakenevan typen.
6. Muista tarkistaa kosteus, kun lisäät uuden kerroksen. Yleisesti ottaen vihreiden lehtien kosteus on 70% luokkaa. Tuoretta kasvisilppua lisätessä ei tarvitse kastella. Hake ja muu puuperäinen aines voi olla luokkaa 30% – tällöin on hyvä kastella, jotta kosteus pysyy 50% tietämillä.
7. Peitä komposti peitteellä. Jos kyseessä on kompostori, laita kansi kiinni. Jos kyseessä on omatekoinen kompostikehikko, käytä jotain muuta saatavilla olevaa peitettä. Tarkoitus on suojata komposti sekä sateelta, jotta se ei kostu liikaa, ja auringonpaisteelta, jotta se ei kuivu liikaa.
8. Kun vihreää ainesta kertyy lisää, toista kohdat 4-7.
9. Komposti on kasattu valmiksi a) kun se täyttää kehikon tai b) kun puutarhasta ei enää synny kompostoitavaa viherjätettä.
10. Kasaan on hyvä laittaa lämpömittari. Lämpömittari kannattaa painaa niin syvälle, että se ulottuu mahdollisimman lähelle kasan keskustaa. Näin voi seurata kompostoitumista ja tietää, milloin kasa kannattaa kääntää.

Kuuman kompostin perustaminen

Kuuma komposti perustetaan samalla logiikalla kuin lämmin komposti. 

1. On tärkeää kerätä kaikki kompostoitavat ainekset ennen kompostin rakentamista. Tämä tarkoittaa ainakin 1m3 verran ainesta. Hyvä tavoite on kerätä noin 60% eli 600 litraa ruskeaa ainesta, 40% eli 400 litraa vihreää ainesta. Tästä vihreästä aineksesta ainakin 10-15% on hyvä olla kompostiherätettä. Tällä reseptillä kompostin pitäisi lämmetä nopeasti, koska typpipitoista ainesta on runsaasti. Samalla hiilipitoista ainesta on tarpeeksi, että kompostin rakenne pysyy hyvänä, jolloin ilmanvaihto toimii ja komposti säilyy aerobisena. 
2. Ainekset kannattaa silputa pieneksi. Näin pieneliöillä on paljon pinta-alaa, jota lähteä hajottamaan, ja komposti lähtee kuumenemaan nopeasti.
3. Ainekset voi kastella etukäteen esimerkiksi ämpäreissä, jos niitä on saatavilla paljon. Tämä takaa, että kompostoitava aines on tarpeeksi kosteaa ja lähtee nopeasti kompostoitumaan. Jos ämpäreitä tai aikaa ei ole, kompostia voi kastella samalla kun kasaa rakentaa.
4. Kuuma komposti kannattaa perustaa kevyeen kehikkoon tai avokompostiksi (jos mahdollista). Kompostin mitat ovat noin 1x1x1m. Pohjalle laitetaan ruskeaa ainesta n. 10 cm kerros parantamaan kasan ilmanvaihtoa. 
5. Pinoa sitten vihreää ja ruskeaa ainesta kerroksittain, noin 5 cm kerroksina. Mikäli mahdollista, käytä jotain todella korkeatyppistä kompostiherätettä aina vihreän ja ruskean jälkeen. Lisää tätä ohut 2 cm kerros. Tämä saa kompostin kuumenemaan nopeasti. Kastele kasa joka kerroksen jälkeen. Rakenna kasaa, kunnes kasa on noin 1m3 kokoinen. Se voi olla hieman isompi tai pienempi. 
6. Peitä kasa esimerkiksi muovipressulla, joka peittää myös kasan sivut. Jätä pohjalle, kasan ympäri, ainakin 10 cm korkea rako, josta ilma pääsee kulkemaan kasaan.

Milloin puutarhakomposti on syytä kääntää? 

1. Mikäli komposti alkaa haista pahalta. Tämä on merkki hapettomista oloista ja mädätyksen alkamisesta. Jos komposti käy lämpimänä, siihen voi tehdä ilmapiippuja, joista happi pääsee kasan keskustaan. Mikäli hajut poistuu eikä lämpötila laske, voi kasan jättää kääntämättä. Muuten kannattaa kääntää kasa.
2. SIlloin kun komposti viilenee lämpimän jakson jälkeen. Tämä voi olla syksyllä, kun komposti on kasattu valmiiksi. Komposti voi käydä lämpimänä useita viikkoja. Jossain vaiheessa komposti alkaa viiletä. Tällöin siellä alkaa olla hajottajien ruoka loppu, niitä saalistetaan nopeammin kuin ne lisääntyvät tai happi- tai kosteusolot ovat muuttuneet epäsuotuisiksi. 

Kuuma puutarhakomposti

Jos komposti lämpenee liikaa, yli 70°C, se kannattaa kääntää. Tässä on hyvä pitää mielessä lämpötilan ja ajan “sanitoiva” vaikutus (VIITE), eli heti ei välttämättä tarvitse kääntää. Jos lämpötila on ollut 72°C tai yli ainakin vuorokauden, kannattaa komposti kääntää.

Kompostin kääntäminen

Kompostin kääntämisellä haluamme saada kasan reunoilla ja päällä olevan materiaalin pohjalle ja kasan keskustaan. Täällä lämpötila kohoaa korkeimmaksi ja kompostoituminen on nopeinta. Kun kaikki materiaalit käyvät keskustassa ja ovat siellä suunnilleen saman ajan samassa lämpötilassa, saamme tasalaatuista kompostimultaa.

Valmistele tila, johon aiot kompostin kääntää. Jos käytät pysyvää kehikkoa, käännä viereiseen tyhjään tilaan. Jos käytät aitaverkkoa, pura kehikko kasan ympäriltä ja kokoa se uudestaan kasan viereen paikkaan, johon on helppo kääntää kasa. Sama, jos käytät puutarhakompostoria: nosta kompostori pois kasan päältä ja laske se viereen, johon kasan saa helposti käännettyä. Avokasan kohdalla käännä kasa viereiseen tyhjään tilaan.

Jos käännät kompostia, jonka lämpötila on yli 50°C, laita käsineet käteen, koska komposti voi polttaa ihosi.

Mikäli risuja, haketta tai pudonneita lehtiä on helposti saatavilla, laita näitä 5 cm kerroksen uuden kasan pohjalle koko kasan leveydeltä. 

Kuori talikolla kasan joka puolelta reunoilta ja alkuun varsinkin päältä materiaalia. Laita uuden kasan pohjalle keskelle kasaa. Tavoitteena saada ne osat, jotka olivat uloimpana – eli eniten ympäristön viilentävien ja kuivattavien vaikutusten alaisena –, kasan keskustan lämpöön. 

Kun uusi kasa alkaa kohota, materiaali haluaa valua keskustasta reunoille. Tällöin voi reunoille lisätä hieman materiaalia vanhan kasan keskustasta. Näin saadaan kasaa tasaisesti täytettyä.

Tarkista sekä reuna- että sisusmateriaalin kosteus, kun käännät. Aina yhden 10 cm kerroksen käännettyäsi lisää tarvittaessa vettä. Vanhan kasan reunoilta käännetty materiaali on yleensä kuivempaa kuin sisuksesta käännetty, joten huolehdi, että uuden kasan keskustaan tulevan materiaalin kosteus on sopiva!

Tunnustele myös vanhan kasan keskustasta löytyvää materiaalia. Näyttääkö se kompostoituneelta? Erotatko kompostoitumatonta materiaalia? Minkä väristä materiaali on? Miltä se tuoksuu? Tavoitteena on saada tummansuklaanruskeaa kompostimultaa, joka tuoksuu mukavan multaiselta. Jos tavara on todella tummaa, lähes mustaa, ja siihen on muodostunut valkoista kasvustoa, on todennäköistä, että se on ollut hapettomana. 

Tämän jälkeen voi kuoria reunoilta ja päältä taas materiaalia uuden kasan keskustaan. Sen jälkeen taas vanhan kasan keskustasta täytettä uuden kasan reunoille. 

Jatka näin, kunnes olet kuorinut kasan reunoilta ja päältä 15–30 cm muodosta riippuen. Tässä vaiheessa uudessa kasassa pitäisi olla hieman enemmän materiaalia kuin vanhassa. Mikäli ei ole, jatka edellä mainittua täyttöjärjestystä. Kun uusi kasa on hieman vanhaa isompi ja vanhasta on jäljellä enää keskusta, käännä loput vanhasta kasasta uuden kasan päälle ja reunoille. Tee tämä vaiheittain tarkistaen kosteuden aina 10 cm välein.

Kun kasa on käännetty, peitä se aiemmin käyttämälläsi peitteellä.

Kannattaa seurata, kuinka nopeasti uusi kasa lämpenee. 

1. Mikäli kyseessä on lämmin komposti, kasalla voi kestää päiviä lämmetä. Voi olla, että lämpötila ei enää kohoa yhtä korkeaksi kuin aiemmin, jos helposti saatavia ravinteita ei ole enää tarjolla yhtä paljon kuin alussa.
2. Mikäli kyseessä on kuuma komposti, joka on käännettäessä kuuma, lämpötilan pitäisi kivuta korkeaksi muutamassa päivässä.  

Kuinka kauan kestää, että komposti valmistuu?

Kompostointitavasta riippuen mullan valmistuminen vie vaihtelevan määrän aikaa. Valmista kompostimultaa on mahdollista saada kuukaudessa, jos kompostia hoitaa oikea-aikaisesti. Toisaalta multa usein hyötyy jälkikypsyttelystä, joten on hyvä antaa sen kypsyä useamman kuukauden “valmistumisen” jälkeen.

Kauden aikana kasattavan lämpimän kompostin valmistuminen voi viedä yli vuoden siitä, kun se on aloitettu. Jo pelkkä kompostin kasaaminen voi viedä 3-6 kuukautta. Talvi usein pysäyttää kompostoitumisen, joka jatkuu vasta keväällä säiden lämmetessä.

Mistä tietää milloin kompostimulta on valmista?

Valmiilla kompostimullalla on muutamia tuntomerkkejä:

• Se on ympäristön lämpöistä kauttaaltaan, eli se ei enää käy lämpimänä. Jos kasan keskustassa lämpötila on yli ympäristön lämpötilan, anna kompostin viilentyä.
• Se on tummasuklaanruskeaa multaa kauttaaltaan. Valmiista kompostista ei pitäisi erottaa käytettyjä raaka-aineita. Joskus siellä voi olla jotain puuperäistä, kuten haketta tai risuja, jotka eivät ole täysin hajonneet. Tämä ei haittaa. Ne hajoavat hitaammin kuin ruohovartiset kasvit ja jatkavat hajoamistaan maassa. Muuten kompostin pitäisi näyttää mullalta.
• Se tuoksuu mullalta. Siinä on miellyttävä maanläheinen tuoksu. 

Valmiin mullan käyttäminen

Valmista multaa kannattaa kypsytellä jopa useita kuukausia. Kypsyttely auttaa varmistamaan, että multa ei aiheuta ongelmia maassa. Epäkypsä kompostimulta voi ryöstää maasta typpeä, koska hajoaminen on vielä kesken. Se voi myös haitata kasvien kasvua.

Puutarhakompostissa tuotettu multa on hyvää maanparannusainetta pihalla ja puutarhassa. Kun multa on valmista, ja varsinkin jos se on sanitoitu rikkakasvin siemenistä kuumakäsittelyllä, sitä voi käyttää kasvimaalla. Kypsää multaa voi hyvin levittää keväällä ennen kylvöjä ja istutuksia. Mullan voi myös lisätä syksyllä, jolloin se ehtii muhia maassa talven. Tällöin maahan on hyvä kylvää heti keväällä.

Myös puiden ja pensaiden ympärille kompostimultaa voi levittää katteeksi. Tämä kannattaa tehdä keväällä tai syksyllä. 

Kompostimultaa voi käyttää osana taimimultaa, jos kasvatat taimia puutarhaan. Puutarhassa tuotettu kompostimulta lisää taimimultaan sinun puutarhalle alkuperäisiä eliöitä ja auttaa sopeuttamaan kasveja sinun puutarhaasi.