Miksi puutarhakomposti kannattaa?

Avokomposti eli tunkio

Yksinkertaisin kompostointitapa on avokomposti, eli maahan tehty kompostikasa, jota kutsutaan myös tunkioiksi. Taajama-alueilla avokompostointi ei usein ole sallittua, joten tarkista aina oman kuntasi ohjeet ennen aloittamista.

Hyvät puolet:

• Ilmainen
  
• Helppo perustaa
  
• Helppo kääntää 

Haasteet:

• Ei yleensä sallittu taajama-alueilla
  
• Kuivuu helposti reunoilta
  
• Kasan muoto hajoaa helposti

 

Aitaverkkokomposti

Puutarhakompostin voi perustaa myös lieriön muotoiseen aitaverkkokehikkoon. Se on yksinkertainen ja edullinen vaihtoehto.

Hyvät puolet:

• Edullinen
  
• Helppo perustaa
  
• Helppo kääntää
  
• Pitää kompostin muodon 

Haasteet:

• Kuivuu helposti reunoilta

 

Kompostikehikko laudoista

Kompostikehikon voi rakentaa laudoista tai käsittelemättömistä kuormalavoista neliskulmaiseksi rakenteeksi. Usein rinnakkain on hyvä olla vähintään kaksi kehikkoa, mieluiten myös kolme. Näin kompostin voi kääntää tyhjään kehikkoon ja aloittaa täyttämisen uudelleen. Puinen kehikko on kestävämpi ratkaisu ja sopii hyvin ympärivuotiseen kompostointiin.

Hyvät puolet:

• Siisti ulkoasu
  
• Ylläpitää kompostin muodon
  
• Ylläpitää kosteutta 

Haasteet:

• Kalliimpi ja työläämpi kuin muut vaihtoehdot
  
• Kääntäminen voi olla hankalampaa

 

Valmiskompostori

Puutarhakompostin voi tehdä myös valmiissa kompostorissa. Markkinoilla on monia tilavia malleja, jotka sopivat puutarhakompostointiin ilman jyrsijäsuojausta.

Hyvät puolet:

• Siisti ulkoasu
  
• Ylläpitää kosteutta 

Haasteet:

• Yleensä kallein vaihtoehto
  
• Kääntäminen voi olla hankalaa
  
• Komposti unohtuu herkemmin ja jää hoitamatta

Lämmin komposti

Maailmassa on lukuisia eri tapoja kompostoida puutarhan aineksia. Tätä osaamismerkkiä varten käsitellään pääasiassa pitkäkestoista lämmintä kompostia. Myös niin sanottu kuumakomposti on mahdollista tehdä puutarhan raaka-aineista.

Mikä ero on lämpimällä ja kuumalla kompostilla?

Lämpimässä kompostissa kompostin keskiosan lämpötila pysyy yleensä 30–55 °C välillä. Koska siihen lisätään vain pieniä määriä tuoretta ainesta kerrallaan, lämpötila ei yleensä nouse kovin korkeaksi.

Kuuma komposti on sellainen, jossa lämpötila on 55–75 °C useita päiviä. Jos lämpötila on yli 55 °C vähintään kolme vuorokautta, rikkakasvien siemenet ja taudinaiheuttajat tuhoutuvat. Jotta kaikki kompostin osat kuumenevat tarpeeksi, ne täytyy saada kulkemaan kasan keskiosan kautta.

Usein puutarhakompostia on paikka, johon kerätään kauden aikana vihreää ja ruskeaa jätettä ja jonka annetaan kompostoitua seuraavaan kevääseen tai syksyyn. Tämä on luonteva tapa kierrättää pihan ja puutarhan jätteet sitä mukaa, kun niitä syntyy.

Kompostointi onnistuu parhaiten katetussa kehikossa. Tällainen rakenne säilyttää kompostin muodon ja kosteuden paremmin. Muoto ja kosteus auttavat ylläpitämään lämpötilaa ja nopeuttavat hajoamista. Kompostia hoidetaan yleensä jätettä lisättäessä, mutta kompostoitumista ja kosteutta on hyvä seurata muutenkin.

Lämmin puutarhakomposti kannattaa kääntää kerran tai kahdesti. Näin kaikki materiaalit käyvät kompostin keskiosassa, jossa lämpö on korkein ja hajoaminen nopeinta.

Kuuma puutarhakomposti

Puutarhakompostin voi myös perustaa kertarysäyksellä. Jos jätettä syntyy paljon kerralla, esimerkiksi pihatalkoissa, komposti on järkevää perustaa yhdellä kertaa. Kuuma kertakomposti on hyvä myös silloin, kun jätteessä on rikkakasvien siemeniä tai juuria, joista halutaan varmuudella eroon. Huolellisesti hoidettuna valmis kompostimulta voi valmistua alle kuukaudessa. Kuumaa kompostia tulee seurata ja hoitaa ahkerasti.

Kuuma komposti on kätevintä perustaa koottavaan ja purettavaan verkkokehikkoon tai avokompostiksi, jolloin kääntäminen onnistuu helpommin. Komposti käännetään ainakin kahdesti. Näin kaikki aines pääsee kompostin keskelle, missä lämpötila on korkein. Siemenet ja taudinaiheuttajat tuhoutuvat tarpeeksi korkeassa lämmössä.

Puutarhakompostiin vaikuttavia tekijöitä

Samalla tavoin kuin matokompostissa luodaan suotuisat olosuhteet kompostilieroille ja muille hajottajille, myös puutarhakompostiin luodaan sopivat olosuhteet aerobisille pieneliöille.

 

Lämpötila

Lämpötila kertoo paljon kompostin tilasta ja vaikuttaa suoraan hajoamisnopeuteen. Mitä korkeampi lämpötila, sitä nopeammin kompostoituminen etenee. Lämpö nousee mikrobien lisääntyessä nopeasti: bakteerit voivat kaksinkertaistua jopa 20 minuutin välein, ja muutamassa tunnissa lämpötila voi nousta useita asteita. Kun helposti saatavat ravinteet vähenevät ja muut eliöt alkavat saalistaa hajoittajia, lämpötila laskee.

Eri mikrobit viihtyvät eri lämpötiloissa. Mesofiilit toimivat noin 20–45 °C:ssa, kun taas termofiilit viihtyvät 45–75 °C:ssa. Noin 45 °C:ssa mesofiilit väistyvät ja termofiilit alkavat hallita. Kun lämpötila pysyy vuorokauden ajan 50 °C:ssa, suurin osa taudinaiheuttajista kuolee. Rikkakasveista ja taudinaiheuttajista varmasti puhtaan kompostimullan saa, jos lämpötila nousee vähintään 55 °C:een useaksi vuorokaudeksi. Kolme vuorokautta yli 55 °C riittää, 64 °C:ssa kaksi vuorokautta ja 72 °C:ssa yksi vuorokausi.

Korkein lämpötila on aina kompostin keskellä, reunoilla on viileämpää. Jotta koko massa kuumenee, se pitää kääntää niin, että kaikki osat pääsevät vuorollaan ytimeen. Jos kasa käännetään kahdesti niin, että jokainen osa on vuorollaan keskellä, 55 °C:n lämpötilaa tarvitaan yhteensä noin yhdeksän päivää.

 

Happi

Kompostointi tarvitsee happea. Jos happea ei ole, prosessi muuttuu mädätykseksi eikä kompostiksi. Aerobiset mikrobit, kuten bakteerit ja sienet, tarvitsevat happea aineenvaihduntaan – niin kuin me ihmisetkin. Kun mikrobien määrä kasvaa, myös lämpötila ja hapenkulutus nousevat.

Jos lämpötila kompostissa nousee äkillisesti ja hapen kulutus on nopeampaa kuin sen pääsy kompostiin, kasa voi muuttua hapettomaksi. Tällöin hajoaminen hidastuu ja alkaa syntyä pahanhajuisia kaasuja. Voimakas haju voi olla merkki siitä, että komposti ei kompostoidu vaan mätänee hapenpuutteen takia.

 

Kosteus

Kompostin hajoaminen vaatii riittävästi kosteutta. Ilman kosteutta mikrobien toiminta pysähtyy. Tavoitteena on, että vesi peittää kompostin kaikki hiukkaset, jolloin se tukee mikrobien aineenvaihduntaa, kuljettaa ravinteita ja auttaa mikrobeja liikkumaan.

Hyvä kosteus on vähintään 50 %. Sen voi testata puristamalla kourallisen kompostia tiukasti nyrkissä: jos saat puristettua ainakin yhden tipan vettä, kosteutta on tarpeeksi.

Liika vesi on myös ongelma. Kun kosteus nousee yli 65 %:n, huokostila täyttyy vedellä ja hapen kulku hidastuu. Tällöin komposti voi muuttua hapettomaksi ja alkaa mädäntyä. Yli 65 %:n kosteudessa nyrkkiin puristettu kompostimassa tuottaa useita tippoja nestettä.

 

Hiili-typpisuhde (C:N)

Puutarhakompostin raaka-aineet voi jakaa karkeasti vihreisiin ja ruskeisiin. Vihreät ovat typpipitoisia ja tuottavat lämpöä kompostissa. Niitä ovat esimerkiksi vihreät lehdet, leikattu nurmikko, naatit, lanta ja siemenet. Ruskeat materiaalit ovat hiilipitoisia ja antavat kompostille rakennetta. Niitä ovat esimerkiksi kuolleet kasvinosat, pudonneet lehdet, olki, paperi, pahvi, sahanpuru ja hake.

Hiili-typpisuhde kertoo, kuinka paljon hiiltä (C) on suhteessa typpeen (N). Yleisesti 25–40:1 on hyvä suhde kompostoinnille. Komposti voi olla myös hiilipitoisempi, jopa 60:1. Koska eliöt hengittävät, ne menettävät hiiltä kaasuna hiilidioksidin muodossa. Tämän takia ne tarvitsevat noin 25 kertaa enemmän hiiltä kuin typpeä. Kompostoitumisen kannalta on tärkeä lisätä raaka-aineita sopivassa suhteessa. 

Kun suhde laskee alle 20:1, kompostoituminen on nopeaa, mutta typpeä karkaa ilmaan ammoniakkina ja muina yhdisteinä. Tällöin kallisarvoista typpeä menetetään. Kun suhde on korkea, esimerkiksi 60:1, hajoaminen on hitaampaa, mutta kompostia on helpompi hoitaa ja ilmanvaihto paranee.

 

Pinta-ala

Kompostoitumisen nopeuteen vaikuttaa raaka-aineen pinta-ala. Mitä pienemmäksi aines on pilkottu, sitä nopeammin se hajoaa. Pienet palat tarjoavat enemmän pinta-alaa hajottajaeliöille.

 

Koko 

Kompostin koko vaikuttaa lämpenemiseen, lämmön säilymiseen ja ilmanvaihtoon. Noin yksi kuutiometri on hyvä tavoite. (1 m³, esimerkiksi 1 * 1 * 1 m tai 1,2 *  1,2 * 0,7 m) 

Liian pieni kasa ei lämpene hyvin tai jäähtyy nopeasti. Kehikko auttaa lämmön säilyttämisessä. Liian suuri kasa taas voi kärsiä hapenpuutteesta.

Yksi kasa riittää useimmille puutarhoille. Jos jätettä on paljon, voi tehdä useita kasoja tai yhden pitkulaisen kasan.

 

Kuinka laskea kastelun tarve?

Käytetään esimerkkinä suorakulmaista kasaa, jonka jokainen sivu on metrin pituinen.

Kun lisäät viiden sentin paksuisen kerroksen hiilipitoista materiaalia, kasan tilavuus kasvaa noin 50 litraa. (1 * 1 * 0,05 m = 0,05 m³ = 50 l)

Jos kosteus on 30 prosenttia, on 50 litrassa materiaalia 15 litraa vettä. (50 l * 0,3 = 15 l)

Kompostin tavoitekosteus on 50 %, jolloin vettä pitäisi olla 25 litraa. (50 l * 0,5 = 25 l)

Tarvittavan kastelun määrä on siis 10 litraa. (25 l – 15 l = 10 l)

Tämä on vain suuntaa antava esimerkki. Kastelun tarve riippuu monesta asiasta: mitä lisäät seuraavaksi, millainen kosteus lisättävällä aineksella on, mikä on kompostin alkuperäinen kosteus, sekä siitä millaiset sääolosuhteet ovat ja missä kompostin sijaitsee.

Jos lisäät heti perään 5 cm tuoretta vihreää ainesta, jonka kosteus on 70 %, et välttämättä tarvitse vettä lainkaan, koska yhteensä kerrosten kosteus on riittävä.

Nyrkkisääntönä voit testata kosteuden puristamalla kourallisen ainesta nyrkissä. Jos saat puristettua muutaman tipan vettä, kosteus on sopiva. Jos komposti on lämmennyt, käytä käsineitä, sillä kasan keskusta voi olla kuuma.

 

Lähteitä:

Martat Kompostointiopas: https://issuu.com/martat-lehti/docs/2022kompostointiopas_issuu

Soil Food Web School: Thermophilic Composting

Cornell University: Compost Physics https://compost.css.cornell.edu/physics.html#:~:text=Size%20and%20Shape%20of%20Compost,occur%20within%20a%20few%20days.

Puutarhakompostin perustaminen

Mitä tarvikkeita tarvitaan?

• Talikko
  
• Kottikärryt
  
• Paljon vettä (kastelukannu, letku tai kastelupistooli)
  
• Kompostikehikko (laudoista rakennettu tai aitaverkko) tai puutarhakompostori
  
• Peite kompostille, esimerkiksi vanerilevy, muovipressu tai multakerros
  
• Risuja, lehtiä tai muuta karkeaa ruskeaa ainesta kompostin pohjalle
  
• Kompostilämpömittari (ei pakollinen, mutta hyödyllinen)

 

Mihin komposti kannattaa sijoittaa?

Kompostia ei saa laittaa liian lähelle naapurin rajaa. Yleinen vähimmäisetäisyys on viisi metriä. Kompostin lähellä ei saa myöskään olla kaivoa.

Valitse kompostille suojaisa mutta helposti saavutettava paikka lähellä aluetta, jossa jätettä syntyy. Näin kompostia tulee hoidettua säännöllisesti.

Kompostin kääntämiseen tarvitset kaksi kehikkoa. Yksi johon komposti kasataan ja toinen, johon se käännetään. Tähän kannattaa varata noin 5 × 3 metrin alue. Jos tila riittää, voit rakentaa kolmannen kehikon pihan lehtien ja ruskean aineksen varastoksi.

Kompostin eteen ja sivuille on hyvä jättää vähintään metrin verran työskentelytilaa joka suuntaan, jotta kompostin kääntäminen ja hoitaminen on helpompaa.

 

Kompostiherätteitä

• Virtsa
• Viherkäytteet
• Ruohosilppu
• Bokashihapate
• Suotonesteet
• Siemenet
• Palkokasvit

 

Vihreitä aineksia

• Kasvien vihreät osat (naatit, rikkakasvit, ruohosilppu)
• Tuoreet kukat
• Siemenet

 

Ruskeita aineksia

• Puuperäinen aines (pudonneet lehdet, puuhake, sahan- ja kutterinpuru, kartonki)
• Talventörröttäjät
• Vanha multa

Milloin puutarhakomposti on syytä kääntää?

1. Jos komposti alkaa haista pahalta. Haju kertoo, että komposti on hapeton ja prosessi on muuttumassa mädätykseksi. Jos komposti on lämmin, siihen voi ensin tehdä ilmapiippuja, jotka tuovat happea keskelle kasaa. Jos haju poistuu eikä lämpötila laske, kääntäminen ei ole pakollista. Muussa tapauksessa kasa kannattaa kääntää. 
2. Kun komposti viilenee lämpimän jakson jälkeen. Tämä tapahtuu usein syksyllä, kun komposti on kasattu valmiiksi. Lämpö alkaa hiljalleen laskea, kun hajoittajien ruoka loppuu. Ne eivät pysty lisääntymään yhtä nopeasti kuin niitä saalistetaan. Myös happi- ja kosteusolot voivat muuttua epäsuotuisiksi. Tällöin kääntäminen auttaa käynnistämään prosessin uudelleen.

 

Kuuman puutarhakompostin kääntö

Jos komposti lämpenee yli 70°C, se kannattaa kääntää. Jo kolme vuorokautta 55°C asteessa käyvä komposti tuhoaa taudinaiheuttajat ja rikkakasvien siemenet. Jos kompostin lämpötila on 72 °C:ssa tai sen yli vähintään vuorokauden, komposti kannattaa kääntää.

 

Miten komposti käännetään?

Kompostin kääntämisen tavoite on siirtää kasan reunoilla ja päällä ollut materiaali pohjalle ja keskustaan. Keskustassa lämpötila on korkein ja hajoaminen nopeinta. Kun kaikki materiaalit viettävät yhtä paljon aikaa kompostin lämpimässä keskustassa, lopputuloksena on tasalaatuista kompostimultaa.

Valmistele paikka, johon käännät kompostin. Jos käytössä on pysyvä kehikko, käännä viereiseen tyhjään tilaan. Jos käytät aitaverkkoa, pura kehikko ja kokoa se uudelleen kasan viereen. Kompostoria käyttäessä nosta se pois kasan päältä ja laske viereen jolloin kasa on helppo kääntää. Avokompostin voit kääntää tyhjään kohtaan sen viereen.

Jos kompostin lämpötila on yli 50 °C, käytä käsineitä. Kuuma materiaali voi polttaa ihoa.

Jos sinulla on risuja, haketta tai pudonneita lehtiä, lisää noin 5 cm kerros uuden kasan pohjalle koko leveydeltä.

Aloita kuorimalla talikolla vanhan kasan reunoilta ja päältä materiaalia ja siirrä se uuden kasan keskelle. Tavoite on tuoda eniten viilenneet ja kuivuneet osat lämpimään keskustaan.

Kun uusi kasa alkaa kohota, materiaali voi valua kohti reunoja. Lisää tällöin reunoille hieman vanhan kasan keskiosaa, jotta uusi kasa täyttyy tasaisesti.

Tarkista kompostin eri osien kosteutta samalla kun käännät. Lisää kompostia 10cm kerros ja kostuta tarvittaessa. Vanhojen reunaosien materiaali on usein kuivempaa. On siis tärkeä varmistaa, että se on sopivan kosteaa, kun se päätyy uuden kasan keskustaan.

Tunnustele vanhan kasan keskellä olevaa materiaalia. Miltä se tuoksuu? Onko se jo tummaa ja multamaista? Näkyykö vielä kompostoitumatonta ainesta? Hyvä kompostimulta on tummanruskeaa ja tuoksuu mukavan multaiselta. Jos materiaali on lähes mustaa ja siinä on valkoista kasvustoa, se on todennäköisesti ollut hapettomana.

Jatka reunoilta ja päältä materiaalin siirtämistä uuden kasan keskelle ja lisää välillä vanhan kasan keskustaa uuden reunoille. Kun olet kuorinut kasan koosta riippuen 15 – 30 cm ainesta, uuden kasan pitäisi olla hieman vanhaa suurempi ja vanhasta jäljellä vain keskusta. Käännä loput vanhasta kasasta uuden kasan päälle ja reunoille 10 cm kerrallaan. Tarkista kosteus jokaisen kerroksen välissä.

Kun kääntö on valmis, peitä kasa samalla peitteellä kuin aiemmin ja seuraa, kuinka nopeasti se lämpenee uudelleen.

Kompostimullan käyttäminen

Kuinka kauan kestää, että komposti valmistuu?

Kompostimullan kypsyminen riippuu tavasta ja olosuhteista. Oikein hoidettuna valmista kompostimultaa voi saada jopa kuukaudessa. Usein on silti hyvä antaa mullan kypsyä vielä joitain kuukausia ennen käyttöä.

Kauden aikana kasattavan lämpimän kompostin valmistuminen voi kestää yli vuoden. Pelkkä kasan rakentaminen kestää usein 3–6 kuukautta. Talvi usein pysäyttää kompostoitumisen, joka jatkuu keväällä säiden lämmetessä.

 

Mistä tietää, että kompostimulta on valmista?

• Se on kauttaaltaan ympäristön lämpöistä. Jos kasan keskusta on selvästi lämpimämpi, anna kompostin viilentyä.
  
• Se on tummanruskeaa ja näyttää kauttaaltaan mullalta. Yksittäiset puuperäiset hakkeet tai risut voivat olla vielä näkyvissä, mutta muuten raaka-aineita ei pitäisi tunnistaa.
  
• Se tuoksuu miellyttävän maanläheiseltä. Multa tuoksuu usein myös raikkaalta, rikkaalta maaperältä. 

Valmiin mullan käyttäminen

Valmista multaa kannattaa kypsytellä useita kuukausia. Tämä varmistaa, ettei kompostimullan kypsyminen ole kesken. Keskeneräinen komposti voi ryöstää maasta typpeä ja haitata kasvien kasvua.

Puutarhakompostin multa sopii hyvin maanparannukseen pihalla ja puutarhassa. Jos multa on kuumakäsitelty niin, että rikkakasvien siemenet ovat tuhoutuneet, sitä voi levittää kasvimaalle keväällä ennen kylvöjä ja istutuksia. Mullan voi lisätä myös syksyllä, jolloin se ehtii muhia maassa talven odottaen kevään kylvöä.

Kompostimultaa voi levittää myös puiden ja pensaiden ympärille katteeksi. Tämä kannattaa tehdä keväällä tai syksyllä.

Jos kasvatat taimia, kompostimulta toimii osana taimimultaa. Puutarhassa tuotettu kompostimulta tuo mukanaan oman pihasi alkuperäistä eliöstöä ja auttaa taimi sopeutumaan puutarhan olosuhteisiin.