Mitä humus on?

Maan eloperäinen aine on väriltään mustaa tai tumman ruskeaa. Osa maassa olevasta eloperäisestä aineesta on edelleen pieneliöstön hajotustoiminnan vaikutuspiirissä ns. ravintohumusta. Se on hitaasti hajoavaa eloperäistä ainetta, jolla on maan elävyyden ja rakenteen sekä terveyden kannalta tärkeä osa. Sen määrä ja laatu on tärkeää esimerkiksi pieneliöstön aktiivisuudelle ja maan muruisuudelle. Hajotustoiminnan edetessä vaikeimmin hajoavista kasvi- ja eläinjätteistä muodostuu varsin pysyvää eloperäistä ainetta – varsinaista humusta. 

Varsinainen humus on vanhaa (noin 25–500 vuotta) tummaa pieneliöstön hajotustoiminnan seurauksena muodostunutta ruokamullan perusainetta. Se on varsin pysyvää. Humus toimii varsinaisena ruokamullan runkona ja yleisenä viljelyn helpottajana.

Mitä sille nykyisin tapahtuu?

LUKE:n mukaan Suomen peltojen hiilivarastot pienenevät jatkuvasti. LUKE on seurannut hiilivarastojen kehittymistä 35-vuotisen seurantajakson ajan 600 pellolla. Hiiltä katoaa kivennäismailta vuosittain noin 0,4 prosenttia ja eloperäisiltä mailta noin 0,3 prosenttia. Tutkijoiden mukaan kivennäismaahehtaarilta katoaa noin 220 kiloa hiiltä joka vuosi.

Miksi humus on tärkeää?

Maaperän orgaanisen aineen määrän lisääntyminen vaikuttaa neljällä tavalla: 1. Se tekee maan kestävämmäksi eroosion vaikutuksille, 2. Se parantaa maaperän vedenkestävyyttä, 3. Se lisää maaperän hedelmällisyyttä kasveille, 4. Se lisää maaperän biologista monimuotoisuutta. Jopa pienillä muutoksilla maaperän hiilivarastossa on suuria vaikutuksia sekä maatalouden tuottavuuteen että kasvihuonekaasupäästöihin.

Maan eloperäinen aine:

• suojaa maan pintakerrosta

• parantaa maaperän eliöstön elinolosuhteita ja aktiivisuutta

• pitää maan muruisena ja kuohkeana sekä helpottaa maan kaasujen vaihtoa

• tarjoaa sopivan ympäristön juurten kasvulle

• varastoi ravinteita ja luovuttaa niitä kasvien käyttöön

• varastoi kolme kertaa oman painonsa vettä

• vähentää eräiden haitallisten aineiden ja maan happamuuden haittavaikutuksia 

Yksi lusikallinen tervettä maaperää sisältää enemmän elämää kuin maapallolla on ihmisiä. Mikrobit parantavat maan kasvukuntoa ja kykyä sopeutua äärisäihin. Ne auttavat pidättämään ravinteita ja sitomaan hiiltä takaisin maaperään. 

Maaperä hiilinieluna

Suomi on allekirjoittanut Pariisin ilmastokokouksessa vuonna 2015 ns. neljän promillen aloitteen hiilen sitomisesta viljelysmaahan. 4p1000 -aloitteen mukaan 4 promillen vuosittainen lisäys maaperän hiilivarastoon 30-40 cm syvyydessä riittäisi pysäyttämään ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousun.  Maanparantaminen on siis tärkeä ilmastotyökalu, eikä sen potentiaalia ole vielä otettu juurikaan käyttöön.

Neljän promillen aloitteen tavoitteena on kehittää toimenpiteitä, jotka kasvattavat maaperän hiilen määrää ja siten hyödyttävät viljelijöitä. Aloitteen ensi vaiheessa kehitetään kansainvälistä maaperän hiileen liittyvää tutkimusyhteistyötä sekä lisätään sidosryhmien yhteistyötä.

Maaperän merkitys ruokaturvassa ja ilmastonmuutoksen hillinnässä on erittäin suuri. Maaperän hiilen lisääminen parantaa peltojen tuottavuutta, sopeutumiskykyä vaihteleviin olosuhteisiin sekä hillitsee ilmastonmuutosta.

Aloitteen on allekirjoittanut jo yli 100 valtiota. Lue lisää.

Kompostissa muodostuu humusta 

Suomessa kotitaloudet tuottavat vuosittain 295 miljoonaa kiloa elintarvikejätettä. Jopa puolet kotitalousjätteistä voitaisiin kompostoida. Lajittelemattomana biojäte päätyy sekajätteen mukana jätevoimalaan, näin ravinteet ja maanparannusominaisuudet menetetään lopullisesti. Kompostointi palauttaa arvokkaat ravinteet kiertoon. Hyvin toimivassa kompostissa, hapellisissa oloissa on optimaaliset olosuhteet hajottajamikrobeille. Kompostissa biojätteestä syntyy hiilidioksidia, vesihöyryä, ravinnesuoloja sekä humusta (ja sen esiasteita). Ravinteet voidaan palauttaa näin maaperään kasvien käyttöön. Humus toimii maanparannusaineena.

Kenties helpoin ja yksinkertaisin tapa alkaa maanparantajaksi on ryhtyä kompostoimaan. Omalla kiinteistöllään voi kompostoida puutarhajätettä varsin vapaasti. Keittiö- ja käymäläjätteiden osalta pitää tehdä ilmoitus kunnan jätehuoltoviranomaiselle. Lisäksi kompostorille on tiettyjä vaatimuksia. Humuskampanja rohkaisee kansalaisia kompostointitalkoisiin!

Olemme keränneet kompostointiin liittyviä ohjeita, jotta alkuun pääseminen olisi mahdollisimman helppoa. Ohjeita löytyy myös matokompostista ja bokashista.

Kiinnostavia artikkeleita ja aineistoja

Tämän listan teko on vielä kesken…