Elävä maa on voimavara ja mahdollisuus
Humus on mikrobien rakentamaa ainesta, joka on syntynyt hajonneista juurista, kasveista ja eliöistä. Humus on hyvin pysyvää ja se on suurelta osin hiiltä, joten sen lisääminen on tärkeää ilmastotyötä. Suomi on allekirjoittanut Pariisin ilmastokokouksessa hyväksytyn 4p1000-aloitteen. Sen mukaan maailman ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousu voidaan pysäyttää lisäämällä maaperän hiilen eli humuksen määrää neljällä tuhannesosalla joka vuosi. Humus on ilmastonmuutoksen torjunnassa uinuva mahdollisuus – otetaan tämä potentiaali käyttöön.
Humuskampanjassa haluamme, että maasta aletaan pitää huolta. Kiinnittämällä huomiomme maanmuokkaamisen tapoihin, on mahdollista saada maan biologinen toiminta kukoistamaan ja maaperän humus lisääntymään. Humuskampanjan perusarvot ovat rakkaus maahan ja yhteys toisiin ihmisiin.
Humuskampanjan tavoitteena on, että maaperän hyvinvoinnista huolehtimisesta ja humuksen lisäämisestä tulee kansalaistaito vuoteen 2040 mennessä. Tavoitteena on kehittää yhdessä regeneratiivisten viljelijöiden kanssa työkaluja, joilla kaupungeissakin voimme sitoa hiiltä maaperään. Kampanjassa luodaan kasvavaa yhteisöä, joka pitää huolta elävästä maasta, ymmärtää miten humusta syntyy ja miten maaperän hiilivarasto saadaan kasvamaan.
Tule tekemään Humuskampanjan osaamismerkkejä!
Osaamismerkit liittyvät maanparantamiseen ja kompostointiin.
Osaamismerkkien suorittaminen on helppoa ja niistä voi olla monenlaista hyötyä sinulle. Osaamismerkki on digitaalinen todiste osaamisestasi, jota voit käyttää hakiessasi esim. työ- tai opiskelupaikkaa.
Humuskampanjan tavoitteena on saada humuksen teosta kansalaistaito. Kompostointi on iloista ja helppoa puuhaa. Kaikki voivat kompostoida. Kompostointi tuo puutarhaasi ja kotiisi monimuotoisuutta ja vehreyttä.
Sivuiltamme löydät myös eri kompostointitapojen ohjeet.
Humuspiiri ti 11.03.2025 klo 18-20 teemana eläinten tietoisuus
Alustajana Emma Vitikainen Helsingin Yliopistosta
The Emerging Science of Animal Consciousness- konferenssissa 19.4.2024 julkistettiin New Yorkin julistus eläinten tietoisuudesta.
Julistuksen mukaan empiirinen todistusaineisto viittaa ainakin realistiseen mahdollisuuteen, että kaikilla selkärankaisilla (mukaan lukien matelijat, sammakkoeläimet ja kalat) ja monilla selkärangattomilla (mukaan lukien ainakin pääjalkaiset nilviäiset, kymmenjalkaiset äyriäiset ja hyönteiset) on tietoinen kokemus.
Miten eläinten tietoisuutta tutkitaan ja miten tietoisuus määritellään? Miten tietoisuus ilmenee? Mitä tietoa on ötököiden tietoisuudesta? Ja mitä vaikutuksia eläinten tietoisuuden tiedostamisesta on?
Näitä ja muitakin eläinten tietoisuuteen liittyviä teemoja alustaa filosofian tohtori, dosentti Emma Vitikainen Helsingin Yliopistosta. Emma Vitikainen on tutkinut mm. muurahaisia, haahkoja ja mangusteja ja lajien sosiaalisuuden evoluutiota.
Ilmoittaudu mukaan osoitteeseen info@humuskampanja.fi tai tule suoraan mukaan opintopiirin zoomiin osoitteesta: https://us02web.zoom.us/j/84399140204?pwd=oba6FgfNrffJ5zEwNclyxpa5oeiIhZ.1
Etukäteistehtävä/kysymyksiä pohdittavaksi:
Mitä mielikuvia tietoisuuteen liittyy ja mitä ajatuksia muun lajisten eläinten tietoisuus sinussa herättää? Minkälaisilla eläimillä arvelet olevan tunteita tai tietoisuutta omasta olemassaolosta?
Avainsanat: ajatukset, tunteet, aistit, ympäristö, tietoisuus, eläinten monimuotoisuus
Kuva: Mikko Tuononen, kompostilieron munia
Jokaisesta munakotelosta syntyy arviolta kolme vauvalieroa 30-75 päivän sisällä riippuen olosuhteista. Suotuisissa olosuhteissa lierot voivat elää viisivuotiaiksi tai jopa pidempään. Kun olosuhteet ovat epäsuotuisia, munakotelot säilyvät lepotilassa kuukausia tai vuosia. Näin lierot voivat selviytyä pitkäänkin vaikeissa olosuhteissa.