Elävä maa on voimavara ja mahdollisuus
Humus on mikrobien rakentamaa ainesta, joka on syntynyt hajonneista juurista, kasveista ja eliöistä. Humus on hyvin pysyvää ja se on suurelta osin hiiltä, joten sen lisääminen on tärkeää ilmastotyötä. Suomi on allekirjoittanut Pariisin ilmastokokouksessa hyväksytyn 4p1000-aloitteen. Sen mukaan maailman ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousu voidaan pysäyttää lisäämällä maaperän hiilen eli humuksen määrää neljällä tuhannesosalla joka vuosi. Humus on ilmastonmuutoksen torjunnassa uinuva mahdollisuus – otetaan tämä potentiaali käyttöön.
Humuskampanjassa haluamme, että maasta aletaan pitää huolta. Kiinnittämällä huomiomme maanmuokkaamisen tapoihin, on mahdollista saada maan biologinen toiminta kukoistamaan ja maaperän humus lisääntymään. Humuskampanjan perusarvot ovat rakkaus maahan ja yhteys toisiin ihmisiin.
Humuskampanjan tavoitteena on, että maaperän hyvinvoinnista huolehtimisesta ja humuksen lisäämisestä tulee kansalaistaito vuoteen 2040 mennessä. Tavoitteena on kehittää yhdessä regeneratiivisten viljelijöiden kanssa työkaluja, joilla kaupungeissakin voimme sitoa hiiltä maaperään. Kampanjassa luodaan kasvavaa yhteisöä, joka pitää huolta elävästä maasta, ymmärtää miten humusta syntyy ja miten maaperän hiilivarasto saadaan kasvamaan.
Tule tekemään Humuskampanjan osaamismerkkejä!
Osaamismerkit liittyvät maanparantamiseen ja kompostointiin.
Osaamismerkkien suorittaminen on helppoa ja niistä voi olla monenlaista hyötyä sinulle. Osaamismerkki on digitaalinen todiste osaamisestasi, jota voit käyttää hakiessasi esim. työ- tai opiskelupaikkaa.
Humuskampanjan tavoitteena on saada humuksen teosta kansalaistaito. Kompostointi on iloista ja helppoa puuhaa. Kaikki voivat kompostoida. Kompostointi tuo puutarhaasi ja kotiisi monimuotoisuutta ja vehreyttä.
Sivuiltamme löydät myös eri kompostointitapojen ohjeet.
Humuspiiri ti 08.04.2025 klo 18-20 hiilen kierto
Alustajana Kirsi Lehto Turun yliopistosta
Hiili on ihmisten, samoin kuin eläinten ja kasvien keskeinen rakennusaine ja sitä on kaikkialla missä on elämää. Kiitokset siis kaikille niille tähdille aikain alussa, joiden sisuksissa hiiltä on syntynyt kolmi-alfa -prosessilla!
Hiiliatomeilla on kyky sitoutua toisiinsa muodostaen pitkiä ketjuja ja renkaita. Hiiliatomit sitoutuvat myös muihin alkuaineisiin muodostaen miljoonia eri yhdisteitä.
Se mikä on yhdistynyt voi myös purkautua. Näin esim. oma hengityksemme irrottaa hiiltä kiinteästä aineesta, sitoo hiilen happeen ja kuljettaa sen ulos ja minnepä muualle kuin hiilen kiertoon.
Millainen on hiilen kiertokulku, jossa mekin olemme mukana? Hiili kiertää ilman, veden ja maaperän välillä, mutta miten? Mitä hiilenkierto tarkoittaa planeetallemme Maalle? Entä mikä on hiilinielu ja mitä hiilivarasto tarkoittaa?
Hiilen kierron teemaa alustaa tietokirjailija, astrobiologi Kirsi Lehto Turun yliopistosta, joka pohtii työssään elämän synnyn kysymyksiä. Kirsi Lehdon kirjoittama Astrobiologia. Elämän edellytyksiä etsimässä -kirja sai vuoden 2019 Vuoden tiedekirja -palkinnon. .
Ilmoittaudu mukaan osoitteeseen info@humuskampanja.fi tai tule suoraan mukaan opintopiirin zoomiin osoitteesta: https://us02web.zoom.us/j/83146699732?pwd=fkNYnaWjtX7wG0Kiu6JaO0V6jIBWR5.1
Etukäteistehtävä/kysymyksiä pohdittavaksi: Mieti millaisissa muodoissa hiiltä esiintyy ympäristössämme.
Avainsanat: Orgaaninen ja epäorgaaninen hiili, biomassa, fossiiliset hiilivarat, hiilidioksidi, kasvihuonekaasu, tektoniikka, hiilen sidonta
Kuva: Henri Murto
Puut ovat yhteydessä toisiinsa maan alla laajan sieniverkoston kautta. Ne kommunikoivat ja jakavat resursseja ja käyttävät toisiinsa yhdistävää mykorritsaverkostoa lähettääkseen ja vastaanottaakseen kemiallisia viestejä toisilleen. Puut ovat osa laajaa, toisiinsa kytkeytynyttä yhteisöä. Ne ovat vuorovaikutuksessa omien ja muiden lajiensa kanssa ja muodostavat sukulaisuussuhteita geneettisten sukulaistensa kanssa.